PULLOPOSTIA ITÄMERELTÄ

 KOHTAAVA PYHIINVAELTAJA HAAVOITTUNUTTA MAAILMAA PALVELEMASSA Olivatpa  tauot  vapaaehtoisia tai itse valittuja, ne johtavat aina arvojen muutokseen elämässä. Mikä ennen oli tärkeää, muuttuu vähemmän tärkeäksi ja päinvastoin. On helpompi sanoa ei monille asioille, joita on ollut ympärillä aiemmin. Tärkeimmät asiat tulevat ensimmäisiksi. Usein ne koskevat ihmissuhteita. Läsnäolon halu kasvaa. Elämä ilmentyy vain, kun kuuntelee ihmisten kertomuksia elämästä. Pinnallisuus ja small talk -puheet eivät enää tyydytä sielua. Näitten kaikkien ajatusten keskellä kävelee näkymätön kanssamatkustaja – hän, joka kerran ylitti itse kaikkein vaikeimman ja kuoli meidän puolestamme. Näin sanoi ruotsalainen pappi ja pyhiinvaelluskeskuksen uranuurtaja Hans- Erik Lindström aamuhartaudessaan Ruotsin radiossa 2018. Korona- aikana joillekin tauko on ollut toivottu lepo, jollaista ei ole ehkä koko työuran aikana tapahtunut. Monet meistä ovat joutuneet kokemaan  myös vastentahtoisia taukoja, ...

  JUMALA LÖYTYY ETANASTA- Luominen puolustaa haavoittuvuuden voimaa Mitä olemassaoloon ja teologiaan perustuvia näköaloja kristillisellä uskolla on tarjota käsillä olevaan ilmastokatastrofiin? Anna-Karin Hammar porautuu kirjassaan  "Löytää Jumala etanasta" näihin kysymyksiin.  Me kaikki olemme samassa veneessä: ihminen, kaikki elävät oliot sekä kasvit. Puutarhan etana, joka syö ihmisen kasvattaman salaatin, ei ehkä voi rakastaa mutta sitä voi kunnioittaa. Anna- Karin jatkaa etanoitten tappamista, että hänen perheensä saa ruokaa. Se jälkeen hän rukoilee alkuperäiskansoilta ja saamelaisilta opittuja anteeksipyyntörukoksia. Hän haluaa siten nostaa esille, että ihminen on osa luomakuntaa eikä sen yläpuolella. Hän haluaa palauttaa ihmisen auktoriteettiasemasta vastuulliseksi taloudenhoitajaksi, joka ei hyväksikäytä luomakuntaa.  Hänen mielestä ei ole yhdentekevää mitä sanoja käytämme. Hän itse puhuu mielummin luomakunnasta kuin ympäristöasioista. Puhe kääntyy helpost...

 JUMALAN TEMPPELIN LAAJENTAMISTALKOOT   -kehoruumillisuuden teologiaa Pandemian aikana Voiko jumalanpalvelus olla jotakin muuta kuin hyvin striimattujen tv-messujen katselemista ja suloisten kotialttarien rakentamista? Lutherille siivoaminenkin oli jumalanpalvelusta, jos sen teki oikealla asenteella. Entä jos oikea  asenne on hukassa ja väsyttää? Mistä saa silloin voimaa ja energiaa?  Korona vaikuttaa eniten naisiin ja äiteihin maailmassa. He työskentelevät eniten hoitoalalla, jäävät työttömiksi tai vapaaehtoisesti kotiin huolehtimaan lapsista, kun koulut ovat kiinni. Olemassaoloon liittyvät kysymykset nousevat uudella tavalla, sillä monet kamppailevat jaksamisen äärirajoilla. Mistä olemme tulossa? Mihin olemme menossa? Mikä on oikeasti tärkeää? Ketä me pohjimmiltaan olemme?  Tutkija ja psykologi Lisa Feldman Barretin mukaan on  länsimainen myytti, että voimme erottaa järjen ja tunteen. Se on mahdotonta. Järki perustuu reaktioihin kehon tuntemuksista j...

 NAISTENPÄIVÄNÄ 8.3.2021 Jokainen tarvitsee ystävän, joka ymmärtää sen mitä et sano. Sielunsiskot Sitaatti on Naiseuden voima -sivustolta facebookista. Jäin  miettimään puhutaanko siinä vain naisista vai meistä kaikista.  Yhdenvertaisuus ei ole toteutunut maailmassa. Naiset hoitavat  suurinta osaa diakoniasta sekä kirkoissa että yhteiskunnissa.  He uupuvat enemmän ja kantavat raskaimpia taakkoja  näkymättöminä. Siksi kaiken sanoittaminen on tärkeää. Tasa- arvo ei ole vielä toteutunut ja siksi siitä pitää muistuttaa. Kirjoitin  aiheesta blogin otsikolla Haavoittuvuuden kirkko. Myös Ruotsin arkkipiispa Antje Jackelen on antanut haastattelun  naistenlehti Feminaan. Sen otsikko on: En ollut tervetullut  seurakuntaan, johon minut vihittiin papiksi. Vaikka  naispappeuden toteutumisesta on Ruotsissa yli 50 vuotta  (Suomessa yli 20 vuotta) emme edelleenkään ole tervetulleita  kaikkiin seurakuntiin. Jotkut meistä eivät edes  kotise...

 LUTERILAINEN LUOSTARI LINKÖPINGIN SYDÄMESSÄ Koettelemusten aikana moni kokee pettymystä. Pahuus yrittää hajottaa keskittymistämme ja estää meitä näkemästä Kristuksen. Vaikeudet ja vastoinkäymiset helpottavat meitä näkemään tärkeimmän, mutta myös yrittävät estää meitä näkemästä sen. Paastonajan 3. sunnuntai muistuttaa, että pahuus on todellista maailmassa. Jotkut voimat yrittävät tuhota meidät, mutta Kristus on voimakkaampi niitä. Meidän tulee auttaa toisiamme näkemään, kuinka Kristus on pelastanut meidät tuhoavilta voimilta. Näin kirjoittaa Sisar Therese Olsson tämän paastonajan sunnuntain teksteihin. Hän on  luterilainen pappi ja Linköpingin hiippakunnan työntekijä, joka antoi luostarilupauksensa piispa Martin Modeuksen edessä päämessussa Linköpingin tuomiokirkossa kastepäivänään 6.6.2014. Sitä oli edeltänyt vuosien kutsumuspohdinta. Hänessä oli syntynyt syvä kaipaus elää yksinkertaisesti, rukouksessa ja naimattomana. Kutsumuskeskustelut alkoivat jo edeltävän piispa Martin L...

LEIKKIKÄÄ JUMALAN TÄHDEN  Onko kristinusko mielestäsi liian vakavamielistä? Oliko Jeesuksella huumorintajua? Mikä on leikin ja pilailun ero? Voiko  jumalanpalvelusta tulkita pelinä? Mihin asioihin leikkisät ihmiset voivat langeta tai syyllistyä ? Pilaileeko Jumala kustannuksellamme vai onko kaikki Jumalan suurta leikkiä?  Näihin kysymyksiin yrittää vastata jesuuiittaisä ja lehtori Fredrik Heiding uudessa kirjassaan Leikkikää Jumalan tähden . Hän käsittelee leikin ja pelaamisen erilaisia tapoja lapsuudessa ja aikuisuudessa. Tähän tarkoitukseen hän peilailee 4-vuotiaan lapsen, benediktiininunnien ja näyttelijän vastauksia. Havaintojen lisäksi kirja antaa myös teoreettisen kuvan luovuudesta ja leikkisyydestä lähtien filosofisesta, kulttuurisesta ja teologisesta näkökulmasta.  Leikin luonne näyttäytyy sen harjoittajan asenteessa: kaikki leikkiminen tarkoittaa, että siitä tulee leikki.  Leikin viehätys ja kiehtovuus on siinä, että leikistä tulee sitä harjoittavan her...

 TYYNI  JUMALANPALVELUS? Mitä odotat jumalanpalveluksilta pandemian aikana? Mistä saat mielenrauhan hyväksyä asiat, joita et voi muuttaa, ja rohkeutta muuttaa sitä, mitä itse voit? Rukoiletko, että Jumala antaa sinulle viisautta erottaa, mihin voit vaikuttaa ja mihin et? Tyyneysrukous on yleinen nimitys alkuaan nimettömälle rukoukselle, joka luetaan protestanttisen teologin Reinhold Niebuhrin nimiin. (Monet tuntevat sen erheellisesti myös Fransiskus Assisilaisen rukouksena). Sitä on kätetty paljon AA-liikkeen piirissä 1930-luvulta lähtien. Tyyneysrukouksessa nähdään usein stolalaisia piirteitä. Kristityt ovat vakiinnuttaneet sen erilaisiin toipumisohjelmiinsa. Rukouksessa hyväksytään tietyt elämän lainalaisuudet, mutta samalla suuntaudutaan kohti muutosta turvautumalla Jumalaan kaikissa asioissa. Niebuhrilta löytyy rukouksesta lyhyen lisäksi pitkä versio: Jumala, anna minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin, ja viisautta erottaa nä...