PULLOPOSTIA ITÄMERELTÄ

  OPETUSLAPSIEN VALITSEMINEN: Kertomus häpäisykultturiin muutoksesta Häpeästä kärsivän ihmisen suurin toive on tulla nähdyksi ja jonkun palavan rakkauden kohteeksi. Mitä suurempi trauma, sitä suurempi tarve on tuohon yhteyteen. Haitallisista lapsuudenkokemuksista kärsiville terapeuttinen tie on pitkä, mutta häpeän siemen asuu kaikissa ihmisissä. Joillekin se ei kasva suotuisan kasvuympäristön takia liian suureksi. Kirjailija Kaisa Peltolan mukaan Suomessa on kuitenkin edelleen häpäisykulttuuri. Sotatrauman ja välttelevän kiintymyssuhteen vanhemmuuden takia meillä on tavallista enemmän tunnekylmyyttä ja tunteiden häpeää. Järkeä arvostetaan, mutta ei nähdä että se on tapa paeta vaikeita tunteia ja yhteyttä muihin. Traumanäkökulmasta kaikki mikä rikkoo yhteyden ja eristää, on vahingollista itselle ja toiselle. Raamatussa on monta esimerkkiä, miten kokonaiset kansat elävät häpäisykultturissa. Tämän kulttuurin Jumalan poika tuli muuttamaan, sillä häpeän siemen on Raamatun alkulehdilla ...

  JEESUKSEN KASTE- Häpäisykulttuurin uhrista Jumalan intohimoisen rakkauden kohteeeksi Matt.3: 13-17 Kompleksiivisen trauman takana on aina monisyinen häpeän kulttuuri, jossa ihmisarvo on menetetty. Jopa tavalla, ettei asianomainen välttämättä huomaa sitä itse. Hän vain oirehtii alemmuudentunteilla, masennuksella, jäätymisellä ja lukuisilla fyysisillä tavoilla. Länsimaisen yhteiskunnan häpeän hoito on usein yksilökeskeistä, jolloin hänen kannettavakseen jää myös yhteiskunnan piilossa olevaa kätkettyä pahoinvointia. Traumatietoisessa lähestymistavassa pyritään ottamaan puheeksi ja näyttämään näitä epärakentavia juurisyitä. Aika usein yhteisöllisen häpeän kohdalla puhutaan sen funtionaalisesta merkityksestä ryhmään sopeutumisena. Toistuva ryhmän nöyryyttämäksi joutuminen aiheuttaa kuitenkin kroonisia ja tuskallisia oireita. Tällainen sosiaalisesti vahvistunut häpeä altistaa myös sisäiselle häpeälle, joka on sen yleisin muoto. Kun puhumme häpeästä, liitämme sen usein häpeä...

  KASTE YHTEISÖLLISENÄ TRAUMATOIPUMISENA- All life matters Apt.8 Apostolien tekojen 1. luku kertoo kuinka Jerusalemin seurakunta kasvaa, mutta myös siitä kuinka kristittyjen vainot alkoivat. Monet olivat joutuneet pakenemaan naapurikaupunkeihin ja lähikyliin. Filippos oli yksi alkuseurakunnan seitsemästä diakonista, jotka auttoivat ruoan jakamisessa.( Apt. 6:5). Hän oli paennut Samariaan, joten taustalla oli varmasti henkilökohtaisen pettymyksen lisäksi väkivallan uhka ja pelko Jeesuksen kohtalon toistumisesta. Toisaalta hän oli uskollinen kutsumuksessaan ja julisti evankeliumia. Samariassa moni kastettiin ja koki ihmeitä hänen kauttaan. Huhu tapahtumista kantautui myös Pietarin ja Johanneksen korviin. He saapuivat  Samariaan vahvistamaan työtoveriaan ja kansaa. On siis ymmärrettävä, että maailma  jossa elettiin ei ollu turvallinen paikka. Seuraavaksi Filippos kuunteli intuitivisesti Pyhän Hengen kutsua lähteä autiomaahan. Hänellä ei ollut tarkkaa tietoa miksi. Inhimil...

  RUUTIN KIRJA- kertomus naisten voimaantumisesta Tämä on kertomus onnesta( Noomi= onni) sekä myötätunnosta(Ruut= myötätunto). Valitettavasti kirkkoraamattu wikipediaa myöten kääntää Ruutin nimen säälinä. Tähän käännöstematiikkaan olen ottanut kantaa aiemmissa blogeissani. Myötätunto on aina vierelle asettuvaa, sääli yläpuolelta tulevaa huolta. Ruutin kirja on kaunis kertomus naisten kamppailusta patriarkaalisen yhteiskunnan puristuksissa. Lajissaan harvinainen helmi. Kirja alkaa surulla, sillä kaikki miehet kuolevat. Ruutin kirja sisältää haavoittuvassa asemassa olevien kolme kategoriaa: naiset ovat leskiä, muukalaisia ja orpoja. Ilman miehiä heidän yhteiskunnallinen asemansa oli vaikea ja arkensa köyhää. Moabilainen Ruut kuuluu uudessa kotikaupungissaan Beetlehemissä vähemmistöön, jota on helppo sortaa. Hän on silti esikuva ihmisestä, joka ylittää rajoja elämän vuoksi. Hän toimii anoppinsa kanssa epäitsekkäällä tavalla ja he luovat uuden perheyhteisön syvän menetyksen ja k...

  LOOTIN TARINAN MERKITYS HYVÄKSIKÄYTÖN UHRILLE Lootin tarina alkaa kauhistuttavan kaupungin Sodoman ja Gomoran julmalla kuvauksella. Edellisessä 1. Mooseksen kirjan luvussa 18 Jumala oli tehnyt ihmeen ja pelastanut kaupungin kymmenen hurskaan vuoksi Aabrahamin rukousten tähden. Seuraavassa luvussa Loot kuvataan ”hyväksi” mieheksi joka anoo ”enkeleitä” , jotka tulevat häntä vastaan, auttamaan kaupunkia turmeluksen suosta. Hän kokee väkivaltaa itse ja lupaa tyttärensä uhriksi. Onko tämä traumatisoituneen ihmisen päätös tukalassa tilanteessa vai johtuuko se naisen huonommasta osasta patriarkaatissa? Pakomatka alkaa. Vaimo ja tyttäret seuraavat mukana. Taakse ei saa katsoa, kun Jumala hävittää tuon pahan kaupungin. Ehkä lapsuuteni yksi voimakkaimmin muistikuviin jääneistä kohtauksista Raamattu- elokuvassa oli se hetki, kun Lootin vaimo katsoi taakse. Ohjaajan valinnassa vaimo ei vain muuttunut suolapatsaaksi vaan patsas myös mureni pieniksi palasiksi. Voiko ihminen murtua osiin...

Joosef ja veljet- Valtasuhteiden tasapainottuminen traumatoipumisena   Useimmat kristityt tuntevat Joosefin tarinan voimakkaana esimerkkinä anteeksiannosta ja toipumisesta. Se on silti enemmän: monimutkainen perhedraama, jossa tapahtuu useita petoksia ja poliittista teatteria. Ei mikään yksinkertainen lastentarina. Tarinaa on historiassa käytetty vaatien liian nopeaa anteeksiantoa ja pahuuden unohtamista hyväksikäytön uhrilta. Sovinto on aina pitkä prosessi ja kirkoissa sitä on käytetty liian usein valtaapitävien omantunnon puhdistajana. Kaltoinkohtelu oireilee kuitenkin kehossa jälkena , vaikka sanallinen sovinto olisikin toeutunut. Joosefin kertomusta voidaan soveltaa viisaasti, kun katsotaan miten kertomuksessa ymmärretään valta ja miten trumatisoituneet ihmiset sitä käyttävät. Aluksi Joosefilla on valta. Hän on isänsä suosikkipoika (1. Moos. 37:1-11). Tämä tarkoittaa, että hänen ei tarvitse tehdä pahimpia perheen hommia ja hän saa kauniimpia vaatteita kuin veljensä. Joosef e...

  JOONAN KIRJA- Traumatietoisesti luettuna Joonan kirjaa on kautta historian luettu voittajan perspektiivistä. Onhan hän yksi Isrelin kansan eniten käännynnäisiä saaneista profeetoista. Kertomus on myyttimäinen ja yksi suosituimmista myös lapsityössä kirkoissa. Kala on niin kiva lisäys tähän jännittävään tarinaan. Joona on esitelty sankarina, joka niskoittelusta huolimatta ottaa Jumalan tehtävän vastaan. Usein tämä on tulkittu käyttäytymiskasvatuksena, jos sitä ei ole sivutettu naurettavana tai lapsellisena satuna miehestä, joka oli kalan vatsassa kolme päivää. Yleisin kasvatuksellisin opetus kirkoissa on kuitenkin ollut, että Jumalalle ei saa olla tuhma tai käy huonosti. Tämä on sitten jäänyt myös usein aikuisten kuvaksi hänestä ja kertomuksen sisällöstä, vaikka viimeaikaisessa eksegeettisessä tutkimuksessa on puolustettu Joonan vihan tunteiden merkitystä. On nähty, että niistä huolimatta Jumala on armollinen ja muistaa ihmistä. Kertomuksesta on joidenkin tulkintojen myötä löyde...

  PERÄKYLILTÄ PYHIMYKSEKSI- Elisabeth Hesselbladin muistopäivä 4.6. Maailma tarvitsee pyhimyksiä. Jopa ihmisistä, jotka eivät usko jumalaan, tulee kannustavia ja mietteliäitä puhuttaessa pyhimyksistä. Kun Ruotsi sai toisen pyhimyksen 600. vuoden jälkeen, moni oli aidosti kinnostunut, iloinen ja uteliaisuuteen sekoittui positiivista ylpeyttä. Jo toista kertaa kysymyksessä  oli nainen. Tällä kertaa vieläpä peräkyliltä, kaukaa ja ei mistään. Pyhimykseksi julistamisessa on aina kysymys ihmisen hyvyydestä, että hän on Jumalan luoma ja voi elää hyvää ja pyhää elämää. Ehkä koskaan aiemmin ihmisellä ei ole ollut niin suurta tarvetta todistaa ihmisen hyvyyttä ja arvoa kuin nykyaikana? Kuulemme päivitäin uutisia terrorismista, väkivallasta, sodista ja väärinkäytöksistä. On suuri riski, että menetämme uskon ihmiseen ja hänen sisäisiin mahdollisuuksiin elää hyvää ja oikeudenmukaista elämää. Monet pitävät luostari- ja sääntökuntaelämää outoina. Samalla niitä ihaillaan sekulaarissa yhteis...