ELÄMÄÄ EPÄVARMUUDESSA
Magnoliapuun silmut
ovat odottaneet
myöhäiseen syksyyn.
Luulin, että se oli jo ohi,
kun pimeys saa jalansijaa
minuutti minuutilta.
Ei,
täällä kukkii mahdottomuus,
kaiken alku.
Lars Björklund
Elämää epävarmuudessa - keskusteluja eksistentiaalisesta terveydestä kirjassa pohditaan elämää, kokonaisvaltaista terveyttä ja hengellisyyttä. Lisbeth Gustafsson ja Kerstin Enlund sekä kahdeksan muuta matkakumppania jakavat tarinoitaan, ajatuksiaan ja henkilökohtaisia kokemuksiaan. Niiden yhteinen lähtökohta on eksistentiaalisen terveyden kahdeksan rakennuspalikkaa. Ne ovat toivo, kokonaisvaltainen näkemys ihmisestä, henkinen yhteys, ihme, merkitys, sisäinen rauha, hengellinen vahvuus ja henkilökohtainen usko.
Charlotta Grunewald kirjoittaa toivosta. Hän on työskennellyt synnytyslääkärinä Médecins Sans Frontièresissa Afganistanissa ja Jemenissä. Kaikista inhimillisistä kärsimyksistä, rahan ja resurssien puutteesta huolimatta hän palasi kotiin Ruotsiin täynnä toivoa. "Näen toivoa kaikissa kohtaamissani anteliaissa, uteliassa ja rohkeissa naisissa. "
Sofia Camneri, toinen matkakumppani, on teologi, pastori ja Tukholman yliopiston vararehtori. Hänellä on kahdenkymmenen vuoden kokemus äitinä, jonka lapsella on kaksi neuropsykiatrista diagnoosia. Hän kirjoittaa ihmiselämän kokonaisuuden tärkeyden näkemisestä. "Elämä ei ole joko ehjää tai rikkinäistä, iloa tai surua vaan kaikkea koko täyteydessään. Se mikä kantaa minua kaikessa, on usko siihen, että Jumala on. "
Ilman kipua ei ole elämää,
mikään ei kasva.
Ilman haavoittuvutta ei ole rakkautta,
ei täyttymystä ilman kaipausta -
Aurinkokin menee pilveen.
Älkäämme ruokkiko elämän kärsimyksiä,
vaikka ne tekevät kipeää emme tuhoudu,
tuokaamme katkeruus valoon -
Omenapuu ja talven paljas karahka.
Margaretha Melin
Ruotsin hallituksen ministeri Ardalan Shekarabi puhuu hengellisestä voimasta. "Elämä on opettanut minua pyytämään apua." Hän kuvailee kasvatustaan Iranissa, jossa sota, väkivalta ja sorto ovat olleet todellisuutta kauan. Hänen perheensä tuli Ruotsiin pakolaisina, he elivät aluksi piilossa mutta saivat jonkin ajan kuluttua oleskeluluvan humanitaarisista syistä. Hän puhuu myös äidistään, hänen rohkeudestaan, tahdonvoimasta ja kyvystä integroida perhe Ruotsin olosuhteisiin. Äiti ei ole uskovainen uskonnollisessa mielessä, mutta edustaa arvoja ja ihmiskäsitystä, joka on vaikuttanut häneen syvästi. Hän kertoo myös, kuinka keskustelut sairaalapapin kanssa auttoivat häntä tekemään vaikeita poliittisia päätöksiä.
Kahdeksan askelta kuvataan seuraavasti:
1. Toivo on luottamusta, joka antaa uskoa tulevaisuuteen.
2. Kokonaisvaltainen näkemys ihmisestä, johon kuuluvat ajatukset, tunteet, teot: ruumis, sielu ja henki.
3. Henkinen yhteys löytyy yhteisöllisyyden ymmärtämisellä syvemmällä tasolla.
4. Ihmeet ovat ruumiillisia tuntemuksia, jotka herättävät meissä vastauksen ja tukevat terveyttä.
5. Merkitys on konteksti, joka näyttäytyy meille, vaikka emme itse ole luoneet sitä.
6. Sisäinen rauha on tyytyväisyyttä omasta arvosta.
7. Hengellinen vahvuus on voima selviytyä vaikeasta.
8. Henkilökohtainen usko vakauttaa elämää ja antaa voimaa jokapäiväisessä elämässä.
Kirjan sisäisenä motiivina on rohkaista keskusteluun luottamuksesta, haavoittuvuudesta ja henkisestä vahvuudesta. Aiheina ovat myös saattohoito ja itsemyötätunto. Kirja toimii hyvin keskustelupiirien virittäjänä ja ryhmiä pidetään seurakunnissa Ruotsissa. Ohjaajan opas on ladattavissa netistä. Lisbeth Gustafsson on toimittaja, kirjailija ja teologian kunniatohtori Uppsalan yliopistosta. Kerstin Enlund on diakoni, käyttäytymistieteilijä ja terapeutti sekä katolisen Bilda-koulutuskeskuksen entinen rehtori.
Kirja:
Ladattava materiaali ja zoomryhmät:
Leva med ovisshet – Digitalt studiematerial | Studieförbundet Bilda
Kommentit
Lähetä kommentti