KOLMINAISUUDEN JUMALALLINEN TANSSI - SISÄINEN MUUTOKSESI 

Nykytieteet kohtaavat mystiikan teologian ja runouden tavalla, josta syntyy kaunis koreografia elämälle. Todellinen elämä on aina  ilon ja surun kaunista koreografiaa, flow:n tanssia.
Bono, U2

Näin kirjoittaa kuuluisa rocktähti Fransiskanimunkki Richard Rohrin teoksesta Jumalallinen tanssi. Siinä Rohr maalaa kuvaa Jumalasta suurella pensselillä. Hän yrittää yksinkertaistaa mystiikan teologiaa selittämällä sen maanläheisesti henkiseksi tiedoksi, mikä tähtää tietoisuuden muuttumiseen. Akateeminen tieto on tarpeellista ja sillä on paikkansa kasvatuksessa, mutta se ei kerro miten ihmisen tulisi nähdä tai ajatella. Koulutieto kertoo mitä nähdään, mutta tiedemies ei voi määritellä tietoisuutta. Se on hänen mielestään jotakin, minkä voimme vain jakaa ja johon liittyä. Tästä tietoisuudesta Rohr käyttää nimeä "suuri kärsimys ja suuri rakkaus" kirjassaan Jumalallinen tanssi (2016), mutta pääteoksessan hän nimeää sen universaaliksi Kristukseksi (2019). Hänen mielestä ympärillämme on monia mystikkoja myös nykyaikana, joilla ei ole ehkä yliopistotutkintoa mutta jotka kulkevat suuren rakkauden ja kärsimyksen tien läpi.

Jos yhteisön pelastuminen ajan mittaan riippuu yksilöiden moraalisesta ja hengellisestä terveydestä, silloin kontemplaatiosta tulee äärettömän tärkeätä, sillä se on eräs hengellisen kypsyyden merkki. Se on tiiviissä yhteydessä pyhyyteen. Maailmaa ei voida pelastaa pelkän systeemin turvin. Rauhaa ei voida saavuttaa ilman rakkautta. Sosiaalista järjestystä ei voi olla ilman pyhimyksiä, mystikoita ja profeettoja.*

Rohr ei opeta yhtä kontemplaation tai meditaation kaavaa tai kuinka kauan hiljaisen, vastaanottavan rukouksen pitäisi kestää. Henkisen harjoituksen tulee olla niin pitkä, että se vie tilaan, jossa voi sanoa kyllä elämälle tässä ja nyt, kokea iloa, rauhaa, myötätuntoa sekä yhteyttä. Se on oman elämän pienentämistä ja avautumista yhteiselle hyvälle kytkeytymällä Jumalaan. Joskus kytkeytyminen tapahtuu hetkessä, mutta usein mieli täyttyy negatiivisista ajatuksista. Silloin harjoituksen tulee kestää pidemmän aikaa. Rohr jakaa kirjoissaan kristillisiä mietiskelyharjoituksia kuten kävelymediaatiota, pimeässä näkemistä, Pyhän Hengen kutsumista eri termeillä jne.

Jokainen kultainen hetki luo uudelleen Kristuksen, joka pitää meidät vapaina.*

Kolminaisuudesta hän opettaa radikaalisti tradition sisällä. Hänen mielestään mikään kristitty traditio ei ole tavoittanut kolminaisuuden sisäiseen muutokseen johtavaa voimaa.  Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa luominen tapahtuu aina monikossa, jonka juutalaiset esi-isät tulkitsivat yksikössä Jumalan kaikkivoipaisuutena. Rohr kuitenkin väittää, että Jumala on ensisijaisesti liikkeessä oleva suhde itsensä sisällä eikä stattinen yksilö tai vielä vähemmän partasuinen valkoinen mies pilvien päällä. Hänen mielestään tällainen jumalakuva on harhaoppia eikä lähelläkään sitä mitä Raamattu tarjoaa. 

Usein kirkolliseen kasvaukseen on liittynyt rankaiseva/palkitseva joulupukkijumala, jota tarjoillaan kiltteyskasvatuksena lapsille.  Sellainen jumalakuva ei ole kovin osallistuva ja selittää miksi suurin osa kristinuskon historiasta on ollut ulossulkevaa. Kaikki mikä ei vastaa oman mielen kuvaa, on vaarallista ja pelottavaa kuten harhaoppioikeudenkäynneistä tiedämme. Naiset, seksuaalivähemmistöt, alkuperäiskulttuurit ovat saaneet maksaa kovan hinnan valkoisen miehen jumalakuvan edessä. Tuomarijumalan tilalle Rohr tarjoaa kaikkeen osallistuvan Jumalan. Tieteet todistavat Jumalasta tänä päivänä paremmin (esim. universaali kytkeytymisteoria) kuin teologia. Hän näkee, että myös dynaaminen historiallinen kristillisyys on ollut liian kytkettyä kansallisuuteen tai historiallisiin tapahtumiin enemmän kuin Jumalaan itseensä. 

Astuin painovoiman ikuiseen liikkeeseen, joka on Jumalan elämä ja henki: Jumalan oma painovoima, joka vetää Häntä Hänen oman äärettömän luontonsa syvyyksiin, hänen loputtomaa hyvyyteensä. Ja Jumala, keskus, joka on kaikkialla ja jonka kehä ei-missään, löysi minut Kristukseen liittymisen kautta yhdistyneenä tuohon äärettömään, suunnattomaan painovoimaliikkeeseen, joka on rakkaus ja Pyhä Henki, ja Hän rakasti minua. Ja hän kutsui minut äärettömän syvyytensä pohjasta. *

Lutherin reformaatio käsitteli sanoja, mutta fransiskaaniteologia pitää luomista ensimmäisenä Raamattuna. Se tarkoittaa, että Jumala toimi jo esikielellisellä ajalla - ei vasta kun ihminen pystyi kirjoittamaan. Vain universaali Kristus voi sisällyttää kaiken ajan ja rajojen tuolla puolen. Jumala ei voi olla pienempi kuin laajeneva universumi, joka  etenee ja kiihdyttää tutkimusten mukaan koko ajan tahtiaan. Tätä hän pitää tajuntaa räjäyttävänä: se luo kuvan Jumalasta suhteena, liikkeenä ja kytkeytymisenä. Kristityille evoluution pitäisi olla itsestään selvää, sillä kaikki luonnossa kasvaa, kuolee eikä ole staattista unversumissa. Kristittyjen piti olla ihmisiä, jotka osoittaisivat toisilleen heidän todellisen hyvän alkuperänsä Jumalassa eikä niitä jotka tuomitsevat tai opettavat, että asema syntyy koulutuksesta, rahasta ja maineesta. Siksi hän kutsuu kristinuskon ensimmäistä kahta vuosituhatta lapsikristillisyyden ajaksi. 

Villin valkean auringon tuli on syönyt toivon ja epätoivon välisen etäisyyden. Tanssi auringossa, senkin haalea hölmö. Herää ja tanssi täydellisen ristiriitaisuuden selkeydessä.*

Kirjan nimi Jumalallinen tanssi viittaa kolminaisuuden dynaamisuuteen, josta jotkut kirkkoisät käyttivät nimistystä jumalallinen piiritanssi. Kreikaksi sana on perichoresis, josta sanamme koreografia on peräisin. Kolminaisuus on sen mukaan koko ajan liikkeellä rakkaudellisessa sisäisessä ja ulkoisessa kehässä, joka ei ole suljettu vaan kutsuu mukaan. Liikettä tapahtuu koko ajan myös kaikessa luomakunnan kierrossa: syntymässä, elämässä, kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Tämä on kosmisen Kristuksen kaava, josta pääteos Universaali Kristus kertoo enemmän. 

Eläköön tulppaanien vallankumous. Tulppaanit eivät ole
tärkeitä, ne ovat välttämättömiä.
Niin, laulakaa. Rakkaus ja Rauha, hiljaisuus ja planeettojen liike.*

Kristityt ovat historiassa tulkinneet tätä kaikkea liian yksilökeskeisesti. Jumalallinen tanssi tapahtuu koko ajan kaikkialla tiedostimmepa sitä tai emme. Fransiskaanien teologiassa Jumala on aina liitetty kauneuteen, sillä muuten inhimillinen ego pienentää hänet yksilön ajatusjärjestelmiin. Siksi kokonaisuuksien näkemisen taito ja liittyminen itseänsä surempaan on tärkeintä.

Todellinen työ on luoda perusta sydämen syvälle
muuttumiselle koko kansakunnan puolesta,
niin että jonakin päivänä se voi käydä läpi metanoian, mielenmuutoksen, jota tarvitsemme maailmanrauhaa varten.*

Kolminaisuuden luonne on jatkuva virtaaminen, flow. Jumalliseen tanssiin osallistuminen on tärkeää, sillä se tarjoaa rakkaudellisen peilin, josta ihmisen sielu tyydyttyy. Psykologiassa puhutaan paljon peilaamisesta, miten hioudumme ja opimme toinen toisiltamme, mutta ihmisten peilit ovat liian pieniä, himmeitä, rikkinäisiä ja keskeneräisiä. Toinen ihminen ei voi koskaa antaa sitä, mitä Jumala antaa. Matkaamme helpottaakseen Rohr tarjoaa Andrei Rublevin kolminaisuuden ikonin selityksen.

Monissa kolminaisuuden ikonin tulkinnoissa painotetaan enkelien vuorovaikutusta. Pöytä on keskustelupöydän lisäksi ruokapöytä. Isä, Poika ja Pyhä henki ovat jatkuvassa rakkauden dilalogissa. Tämä kuva on Rohrin kirjan kannessa. Hän jatkaa kuvan selitystä: pöydän alalaidassa on ikkuna. Hän tulkitsee sen kohdaksi, jossa kuvan katsoja on kutsuttu pöytään. Kuva avautuu niin, että siihen voi osallistua. Se on maalattu ihmistä kutsuvaksi avoimeksi rakkauden ja turvan virtapiiriksi. 

Jumalan puolelta pöytä on auki, mutta jäädessämme Jumalan flow:n ulkopuolelle riistämme itse itseltämme olemassaolon syvemmän ymmärtämisen ekstaasin. Jumalan suurin suru ja kärsimys on, kun jäämme yksin emmekä kytkeydy häneen. Yksinäisyyden valitseminen on ihmiselle aina negatiivista ja tuhoisaa pelaamista kaikilla tasoilla. Kolminaisuuden ikoni voi siten toimia "kaukosäätimenä", jonka otat käteen kun haluat vaihtaa kanavaa omasta pienestä mielestäsi Jumalan rakkauden virtapiiriin. Se on peili, joka heijastaa jatkuvaa, avointa tervetulotoivotusta ja Jumala kaipuuta ihmisen luokse.

Bonaventuraa lainatessaan Rohr sanoo, että "pyörä" pyörii koko ajan omalla painollaan, ei painostuksesta. Kolminaisuuden mysteeri avautuu itsetutkiskelun ja sisäisen keskustelun kautta. Siitä mille annat aikaa ja energiasi, tulee lahjasi ja pitkälla aikavälillä myös osa sinua.

* Thomas Merton: Hetkien kirja ( suom. Leena Saikkonen)

Lähteet:

The Divine Dance - Rohr Richard - häftad (9780281078158) | Adlibris Bokhandel

Universaali Kristus (sacrum.fi)

The Universal Christ - Richard Rohr - Häftad (9780281078622) | Bokus