KEINUVA SYLI -

Yhteisöllinen tanssi traumatoipumisena

Traumoista voidaan toipua yhteisöllisillä ja fyysisillä kokemuksilla,
jotka ovat suoraan yhteydessä traumatisoinnin yhteydessä tapahtuneisiin
avuttomuuden, raivon ja romahduksen tunteisiin.
Yhteisöllinen tanssi edistää tervettä itsesäätelyä,
jos se tapahtuu turvallisessa tilassa.
Toipuminen tapahtuu kun stimuloidaan yhtä aikaa kehoa, mieltä ja aivoja.

Laura Shannon

Usean eri etnisen ryhmän kansantanssiperinne Itä-Euroopassa tarjoaa monia hienoja ja ajankohtaisia esimerkkejä itsesäätelyn palauttamisesta ja toipumisesta. Joko avoimessa tai suljetussa piirissä tanssittavat yksinkertaiset askeleet ovat auttaneet monia siirtolaiskansoja, joiden identiteetti on poljettu tai tuhottu täysin. Tanssi on tullut yhteisön identiteetin symboliksi, jonka on voinut ”ottaa mukaansa”, vaikka kaikki muu on menetetty. Näin maahanmuuttajat ovat rikastuttaneet samalla kantaväestöä, ja monia erilaisia tulkintoja on syntynyt tanssin kielellä. Balkanin alueen kylätanssien perinne on erityisen rikasta.

Traumanhoitomenetelminä näille tansseille on joitakin yhteisiä piirteitä. Kokoontumisen ensimmäiset tanssit toteutetaan usein avoimessa piirissä, johon on helppo osallistua ilman harjoittelua. Askeleet ovat yksinkertaisia ja piirin muoto muistuttaa ympyrää, puoliympyrää tai spiraalia. Johtaja tai kulkusuunta voi myös vaihtua. Liikehdintä muistuttaa keinuntaa, jolla pyritään aktivoimaan aivojen turvakeskuksia. Aikuisilla on harvoin tämän kaltaisia kohtaamisia yhteisöllisesti. Käsiote voi vaihdella, mutta se ei ole liian intiimi kuten paritanssissa. Terapeuttinen viitekehys helpottaa luottamuksen rakentumista ja vähentää tarvetta esiintyä tai suorittaa. Musiikit ovat usein pitkäkestoisia, jotka siten kutsuvat mukaan ujoimpiakin. Spontaanista kokemuksesta saa kiinni kuten kreikkalaisten tavernoiden tansseissa, joihin voivat osallistua kaikki lapsista ikäihmisiin.

Seuraavaksi tanssit joko vaikeutuvat rytmiikaltaan tai syvenevät symbolikieleltään. Esimerkki ensimmäisestä on tanssi, jota kutsutaan nimellä Embrobis. Se on kertomus Pontoksen alueen kreikkalaisista, jotka joutuivat pakkomuuttamaan suuressa väestönlaskennassa 1923 kotiseuduiltaan Mustanmeren rannalta Turkista takaisin Kreikkaan. Monet heistä asuvat nykyään Tessalonikin ympärillä Pohjois-Kreikassa kaukana synnyinseuduistaan. Tanssi kehittyi sosiaalisen yhteisöllisyyden merkiksi, koska kotiseudulle oli mahdotonta palata. 

Embrobis-tanssissa kuljetaan neljä askelta eteen alkaen oikealla. Sitten käännytään takaisin päin ja otetaan askel vasemmalla. Oikealla jalalla polkaistaan vasemman jalan viereen. Se on kuin merkki, että menneisyyteen katsotaan, mutta ei jäädä siihen kiinni. Polkaisua voidaan tehostaa jolloin se ilmentää vihan ja ahdistuksen tunteita. Surun, vihan ja ahdistuksen tunteet saavat näin ilmaisun turvallisessa kehyksessä, jota piirin muoto ja käsiote tehostavat. 

Kun tällaista tanssia tanssitaan yhteisöllisenä traumatoipumisena, se antaa mahdollisuuden myötäkärsimisen tunnusteluun kehoruumiissa.Tanssija peilaa omaa elämäänsä muiden kokemukseen.  Yhteisöllisen itsesäätelyn kautta alkaa avautua  yhteinen myötätunnon kokemus. Se on kokonaisvaltainen hermostossa tapahtuva vastaanottamisen tila, joka syntyy yhteisestä, antautuvasta liikkeestä.

Tässä yhteiskunnassa olemme erottaneet
kehoruumiin sielusta
ja kohdelleet toisiamme kuin meillä ei olisi sielua ollenkaan.
Siksi tämä yhteiskunta toimii kuten se toimii.
Gabor Mate

Toinen esimerkki myötäkärsimisen jakamisesta ilman sanoja on tanssi nimeltä “ Via dolorosa” (suom. kärsimysten tie). Siinä kuljetaan vastapäivään piirissä niin, että vasen käsi on edellä kulkevan olkapään päällä. Oikea käsi on oman rinnan kohdalla. Katse on edellä kulkevan jaloissa, ettei tallota toisen kantapäitä tai kävellä ohi. Tämä kaikki symboloi sanattomalla tavalla yhteisiä kipuja ja kärsimyksiä, jotka myös jaetaan yhdessä. Yhteistä rytmiä haetaan hitaasti keinuvilla askelilla eteen ja taakse. Piiri rakentaa askelista ja käsiotteista yhteisen keinun, jossa voi matkata turvallisesti. Tämä kokemus voi muistuttaa jopa syliä, jossa sanoitta kannetaan omia ja toisten suruja ja kipua. 

Askelvirheitä ei enää nähdä uhkina, vaan ne kertovat elämäntarinoita. Kokemusta voisi verrata virrenveisuuseen surullisessa mielentilassa, jolloin on lähes mahdotonta pysyä koko ajan nuotissa. Se mikä kuulostaa joskus virheelliseltä korvalle, voi olla sydämen avautumista. Oman haavansa tunnistava ei enää suorita, kilpaile tai saavuta jotakin, vaan ymmärtää, että virheet ja kärsimys kuuluvat elämään. Toisen kärsimys voi olla huomenna omaa.  Sitäkin mitä ei voida selittää, voidaan yhdessä kantaa. Kannetuksi tulemisen ja kantamisen kokemus soljuvat limittäin, eivätkä ne ole enää psyykelle uhkaavia. 

Mikään yhteiskunta ei ymmärrä itseään, jos
se ei katso omaa varjoaan.
Gabor Mate

Yhdessä toisten kanssa saa opetella itseensäsuhtautumista armollisesti. Kokemus yhteisistä virheistä tuo myös  lämpöä ja huumoria yhteiseen yrittämiseen. Vaativimpien askelien ja haasteiden (yhdistetyt käsiliikkeet, laulu, kulkusuunnan vaihdos jne.) osalta taitava opettaja luo kokonaisuuden, jonka  tarkoituskaan ei ole heti onnistua. Näin ryhmään osallistuja saa korvaavan kokemuksen mahdollisuuksia purkaa omia suorituspaineitaan, joita esim. koulussa tai lapsuudessa on häneen ehdollistettu. 

Kontemplatiivisena menetelmänä yhteisöllinen tanssi on ensisijaisesti omista ehdollistumisista poisoppimista, mutta soveltuu mitä parhaiten yhteisenä kielenä eri kulttuurien kohtaamiseen myös vaikeissa elämänkohtaloissa. Kokemus lepäämisestä riippumatossa pilvettömänä kesäpäivänä on kuin kuva traumatoipumista edistävästä yhteisöllisestä tanssista, jossa kaksi piiriä liittyvät yhteen ristikkäisin käsiottein keinutellen vartaloitaan puolelta toiselle.  Yhteisöllinen tanssi ei ole tanssia siinä merkityksessä kuin usein tanssin määrittelemme, vaan yhteisöjen ja kansojen traumatoipumisen kannalta ratkaisevaa pandemian ja sotien keskellä.

Jumala ympäröi meidät,
kiedo meidät rakkauteen,
että myötätuntosi säteilee.

Kristus, ympäröi meidät
rauhallasi.

Henki, ympäröi meidät,
valaise tie jota kuljemme,
ohjaa askeleita
yhteyteen joka on suurempi
kuin kukaan yksin.

Kelttiläinen rukous suom. Sanna Bäckvall

Lähteet: (2020), 'Trauma Healing through Communal Dance' (laurashannon.net)

Addiction Expert, Speaker and Best-selling Author Dr. Gabor Maté (drgabormate.com)