PULLOPOSTIA ITÄMERELTÄ

PROFEETTA MIRIAM - traumatietoinen muutosjohtaja

Onko Mooses ainoa, jolle Jumala puhuu? Hän puhuu myös meille. 4. Moos.12:2

Näin sanoo Miriam, joka samaistaa itsensä tasavertaiseksi johtajaksi veljiensä Mooseksen ja Aaronin rinnalle. Tie yhdenvertaisuuteen ei ole kuitenkaan ollut helppo, ja Miriam on jäänyt varsin vähäiselle huomiolle patriarkaalisessa Raamatun maailmassa ja sitä toistavissa kirkoissa ja yhteiskunnissa. Hän on kuitenkin Raamatun ensimmäinen lapsijohtaja pelastettuaan veljensä Mooseksen varmalta kuolemalta kaislakorissa Niilissä.

Hänen strategiansa on moniulotteinen ja nerokas, sillä sijaisimettäjän hankkiminen Egyptin faaraon tyttärelle pelastaa samalla sekä biologisen äidin henkisen romahtamisen että mahdollistaa prinsessalle sijaislapsen. Samalla hän turvaa oman mielenterveytensä ja lapsuutensa isosiskona ja saa kasvaa veljensä lähellä. Ei ihme, että heistä kasvaa näitten koettelemusten kautta saumaton johtajatiimi, johon kuuluu myös toinen veli Aaron. Miriam toimii nykykielellä traumatietoisesti ja viisaaasti. Hänessä yhdistyvät strateginen älykkyys, tunneäly kammottavissa olosuhteissa ja köyhyydessä faaraon hirmuvallan alla.

Seuraavan kerran Miriam astuu näyttämölle Punaisen meren ylityksen jälkeen. Hän johdattaa Israelin kansan ylistyslauluun ja tanssiin. Pyhäkoulutauluista ja Hollywoodissa tuotetuista elokuvista olemme tulkinneet usein tuota tanssia suurieleiseksi ja riehakkaaksi. Miriam ja naiset kuvataan niissä hameen helmat liehuen ja suurissa korvakoruissa. Onko tuo kuva totta vai valkoisen mielen luomus sankarimyytteineen, joissa nainen on aina toiseutettu miehisen katseen objektiksi?

Rise up, ye women that are at ease;

hear my voice,
ye careless daughters; give ear unto speech.

Jes.32:9 King James

Kirkkoraamatussa, suomennos 1992:

Nouskaa, te huolettomat naiset,

kuunnelkaa minua!
Kuulkaa, te itsevarmat tyttäret...

Korvakorujen sijasta teksti kertoo rummuista, jotka oli pakattu mukaan pakomatkalle. Tiedämme, että rummun ääni tuo ryhmään yhtenäisyyden kokemuksen, kun sitä lyödään tahdissa. Kun kansa voi huonosti ja oireilee psykosomaattisesti monin tavoin, rumpujen tahti luo yhteisen pulssin, joka on koettavissa jalkojen rytmissä. Puhumme usein nykykielessä maadoittumisen kokemuksesta. Nykyjuutalaisuuden kabbalateksteissä Miriamin tanssiohjausta tulkitaan nykyhetkeen palauttamisena. Kun Mooses katsoi tulevaisuuteen, Miriam piti kansan jalat kirjaimellisesti maassa.

Tässä saattoi olla syvä terapeuttinen viisaus, joka traumatisoivien tapahtumien keskellä loi epätoivoiselle kansalle toivoa. Tooran mukaan kysymyksessä oli piirissä tapahtuva naisten yhteisöllinen tanssi, ei niinkään yksilöiden improvisaatio, vaikka jotkut miestaiteilijat ovat mieluusti niin maaluksissaan esittäneet. Naisten tanssista ja tavasta tulkita todellisuuden raadollisuutta oli kuitenkin kysymys. Ylistys tapahtui nykyhetkessä ei vasta luvattuun maahan päästyä.

Nykyjuutalaisuudessa Israelilaisten kansantanssien perinne alkaa kirjaimellisesti tästä, vaikkakin nykymuodossa israelilainen tanssi on tutumpaa suurelle yleisölle esim. häistä ja lehtimajajuhlaperinteestä. Ehkä kuuluisin häätanssi, johon kaikki voivat osallistua, on 1900-luvulta Ukrainan hasadijuutalaisilta nimeltään Hava Nagila. Tanssina on monen Itä-Euroopan maan tuntema tanssityyli nimetään hora. Sanat ovat psalmista 118: kiittäkäämme Herraa. Miriamin piiritanssien ympärille on nykyjuutalisuudessa kehitetty hyvinkin radikaaleja tulkintoja feminiinisyyden voimasta ja terapauttisista vaikutuksista. Yksi esimerkki on Miriamin piiritanssin ympärille kehitetty summit-tapahtuma, jossa on mukana naisia eri tieteenaloilta ja terapeuttisista suuntauksista.

Ei ole merkitystä kuinka vahvoja mielipiteesi ovat;

jos et käytä voimaasi positiiviseen muutokseen,

olet itse osa ongelmaa.

Coretta Scott King

Miriam osasi luoda turvallisuutta tanssin avulla, tehdä yhteistyötä miesten kanssa, mutta ei heidän ehdoillaan. Hänen johtamistyylissään korostetaan yhteisiä päätöksiä, jotka eivät tule kenenkään yläpuolelta. Hän osasi astua myös sivuun, kun sairastui, ja kesti Mooseksen syytöksen, kun hän arvosteli veljeään ulkomaalaisesta uudesta vaimosta. Näyttäisikin siltä, että hän osoitti tässä kohtaa suoraselkäisyyttä ja kuuliaisuuutta enemmän kansansa perinnäissäännöille kuin veljensä.

Vaikka Mooseksen uutta parisuhdetta arvosteli myös veli Aaron, vain Miriamia rangaistiin. Hän sai yksin kantaa moninkertaisen syyllisyyden taakan, koska oli nainen. Raamatussa sanoitetaan, että Jumala rankaisi häntä sairaudestaan. Merkittävää on, että hän osasi väistyä ja levätä kun tiesi kantavansa tarttuvaa tautia. Ehkä hän otti tuon ajan itselleen retriittinä yksinäisyydessä. Toisaalta hän osasi luopua johtajuudestaan ja luottaa sen veljiensä käsiin. Minusta tämä on kaunis kuvaus käytännön itsemyötätunnosta ja jaetusta johtajuudesta. Se tunnustetaan Raamatussa vasta tuhansia vuosia myöhemmin Miikan kirjassa, jossa sanotaan:

Minä olen tuonut sinut Egyptistä,

ostanut sinut vapaaksi orjuudesta,

olen lähettänyt johtajiksesi Mooseksen, Aaronin ja Mirjamin.

Miik.6:4

Profetiaa ei Raamatussa ymmärretä pelkästään tulevaisuuden ennustamisena. Se on myös Jumalan sanan elävää soveltamista kulloisenkiin hetkeen. Profeetat pystyvät hallitsemaan henkilahjojaan, sillä Jumala ei ole epäjärjestyksen vaan rauhan Jumala (1.Kor.14:32-33) . Miriam oli tällainen profeetta, joka tiedosti omat ja kansansa traumat. Lääkitsevillä menetelmillä hän osasi maadoittaa kansan askeltamaan hetki kerrallaan. Kaiken keskiössä oli kuitenkin Jumalan ylistäminen olosuhteista riippumatta. Valitettavasti tällainen kokonaisvaltainen käsitys hänesta puuttuu myös erämaaisiltä.

Rukous:

Jumala,

ole kaikkien naisten kanssa, jotka ovat johtajia.

Me tarvitsemme viisautta, taitoa ja

ymmärrystä, milloin on aika ohjata ja

milloin uskoa luottamuksella tehtävät toisten käsiin.

Anna keskinäisen luottamuksen kasvaa,

kilpailun ja kateuden vähetä.

Anna syvällistä traumatietoutta,

että ihmisen hermosto tarvitsee

työkykyä ylläpitäviä

kokonaisvaltaisia menetelmiä

erityisesti vaikeina aikoina.

Aamen

Miriamin tarina tuo raikkaan tuulahduksen keskusteluun johtajuuden identiteetistä. Jos kirkko ja hengelliset yhteisöt nähdään jatkuvassa pyhiinvaelluksessa olevina liikkeinä, ei riitä, että tähyillään uutta maata vain korkealta vuorelta. Selkeän päämäärän ohella nykyhetkeen maadoittavat lähetysmistavat ja Jumalan ylistys jatkuvan muutoksen keskellä syvissä laaksoissa ovat tärkeitä kansan terveydelle. Vanhan ja rakkaan kappaleen soittaminen ja laulaminen uudella sovituksella voi olla hyvä alku rauhaan kaikilla rintamilla. Videolla Jaakko Löytty esittää rakastetun nuorten veisun 60-vuotisjuhlassaan.