TUHLAAJAPOIKAVERTAUS HERMOSTOMME KUVANA Tässä kirjoituksessa tarkastelen tuhlaajapoikavertausta (Luuk. 15:11-32) hermostoa säätelevänä kuvana: Nuorempi veli on kuin ylivirittynyt hermostomme, jonka itsesäätely ei ole vakaalla pohjalla. Hän latautuu välillä hyvin ja nauttii elämästä, mutta polttaa energiansa nopeasti loppuun kuten tuhlaajapoika rahansa. Hän ei osaa säännöstellä energiankäyttöänsä viisaasti. Hänellä on suuret menot mutta pienet tulot. Tällaisen ihmisen elämä on täynnä kiireisiä aikatuluja tai niihin vetoamista, koska tulevaisuus näyttäytyy uhkaavana tai hänet täyttää huoli. Uhka ei aina ole edes todellista, sillä pelkkä kokemus siitä riittää laukaisemaan hermoston ylivirittyneisyyden. Sympaattisen hermoston ”taistele/pakene”- reaktio voi käynnistyä pelkän ajatuksen voimalla. Tätä selittää evoluutio, sillä ihminen on historiansa myötä aina tarttunut negatiivisiin ajatuskulkuihin helpommin selvitytymisensä varmuudeksi. Erilaiset herkkyytasot selittyvät siten perintötek