PULLOPOSTIA ITÄMERELTÄ

JEESUKSEN NAISOPETUSLAPSET?  Voiko kahden professorin roadmovie pyhillä paikoilla tuoda jännitystä ja suuria ahaa-elämyksiä paaston aikaan? Onko Jeesuksen opetuslasten sukupuolella väliä? Uudessa testamentissa mainitaan naisia vain vähän mutta kuvaamme Raamatun ajan naisista vaikuttavat tv-sarjojen ja elokuvien tulkinnat heistä. Maria Magdaleena nähdään huonona naisena, jonka elämään on esoteerissa suuntauksissa lisätty mitä villeimpiä piirteitä ja tulkintoja. Tämä dokumentti perustuu tutkimukseen ja on siksi tutustumisen arvoinen kaikille. Kannattaa siis lähteä tälle matkalle, joka on kuvattu kanssamatkustajaa ajatellen. Elokuva on mitä antoisinta seikkailua näin korona-aikaan. Tämän jälkeen Jeesus kulki kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään julistaen ilosanomaa Jumalan valtakunnasta. Hänellä oli seurassaan kaksitoista opetuslasta sekä muutamia naisia, jotka hän oli parantanut taudeista ja vapauttanut pahojen henkien vallasta. Näitä olivat Magdalan Maria, josta hän oli ajanut ulos

 KEHO VAI RUUMIS?  Miten sanat keho ja ruumis eroavat?  Miten niitä käytetään? Ovatko ne eri näkökulmia samaan kokonaisuuteen? Keho on meille tuttu psykologisista yhteyksistä ja naistenlehdistä. Puhumme kehoterapioista, emme ruumisterapioista. Koko joukko  esoteerisia suuntauksia ja postmoderni hyvinvointikulttuuri ovat täynnä kehoon liittyviä harjoituksia ja pohdintoja. Ruotsalainen 'Yoga Girl' Rachel Braden, joka elää unelmaelämää  paratiisisaari Aruballa rikkinäisen nuoruuden jälkeen, on kerännyt instagramissa miljoonia seuraajia. Hän ohjeistaa kirjassaan mm. seuraavaa: " Ole kärsivällinen kehosi kanssa, keskity siihen miten kehosi toimii, älä siihen miltä se näyttää. Olet täydellinen sellaisena kuin olet. Vaikka kehosi ei kykene kaikkiin asentoihin, kuvittele ne mielessäsi. Miten tunnemme kehomme määrittää miten sen näemme. Ajattele aina sitä mikä on hyvin ja siunattua sinussa. Keskittymällä virheisiin, näet vain virheitä.  Näe oma kauneutesi." Wikipedian mukaan r

MYÖTÄTUNTOINEN VAI SÄÄLIVÄ JEESUS? Sana myötätunto esiintyy usein itsehoito-oppaissa ja naistenlehdissä. Tarjolla on myös myötätuntosuuntautunutta psykoterapiaa. Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian laitoksella on voinut opiskella myötätuntoa. Professori Anne Birgitta Pessi on johtanut monialaista myötätuntohanketta ´ Myötätunnon mullistava voima' ( CoPassion ).  Viime vuosina länsimaiseen yhteiskuntaan on vaikuttanut  myös suuri kirjo uususkontojen tulkintoja idän elämänfilosofioista. Buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa myötätunnolla on myös positiivinen sisältö. Se tarkoittaa esimerkiksi toisen onnistumisesta ja onnesta iloitsemista. Suurin myötätunnosta puhuja lienee Tiibetin buddhalaisuuden johtaja Dalai Lama. Jos toivot itsellesi ja ympärilläsi oleville onnellisuutta, harjoita myötätuntoa. Dalai Lama Kirkoissa myös puhutaan myötätunnosta, mutta sanan käyttö on hyvin kirjavaa.  Englanninkielisissä Raamatunkäännöksissä on noin sata myötätuntoon viittaavaa kohtaa. Kats

 JUMALAHERMO -  SISÄINEN PYHIINVAELLUS KOHTI VALOA "Ja Jumala asetti ihmiseen hermon, että hän tuntisi myötätuntoa itseä ja toisia kohtaan. Turvallinen tila ruumiskehossa kertoo, että tuo väylä Jumalan luo on auki. Sisäinen pyhiinvaellus on lähempänä meitä kun osaamme ajatella. Kun puhumme Jumalasta tai luemme Raamattua, se on usein ajatuksiimme liittyvää pohdintaa elämän suurista kysymyksistä. Tässä artikkelissa kuitenkin väitän, että Jumalahermo on meitä lähempänä kuin ajatuksemme. Sen kautta avautuu sisäinen pyhiinvaellusreitti kohti myötätuntoa ja valoa. Tarkoitan tällä polyvagaalista teoriaa vagushermosta. Suomeksi se on käännetty kiertäjähermo, mutta sen etymologia viittaa sanaan vaellus. Polyvagaalisen teorian mukaan myötätunnon kokemus syntyy tahdonvastaisesti elimistössämme kun autonominen hermosto on riittävän vakaa. Tämä edellyttää, että ihminen kokee turvallisen tilan kehoruumiissaan. Vatsanpuoleinen vagushermo kiertää sydämen ja vatsan kautta. Tila on hyvä kun  sydäme

 HENGELLINEN JOHTAMINEN-  PITÄKÄÄ KIINNI TOIVOSTA Ruotsin kirkon piispat järjestävät nyt paastonaikana netissä seminaarin. Sen nimi on  aikaan sopiva - Pitäkää kiinni toivosta . Me kaikki  tarvitsemme  toivoa jaksaaksemme pandemian keskellä. Tarvitsemme myös itsetutkiskelua sekä hyvää hengellistä kirjallisuutta kun kokoontumiset ovat rajoitettuja. Joka sunnuntai piispat jakavat kirjavinkkejä hiippakunnilleen. Nämä haastattelut ovat kaikkien nähtävissä alla olevasta linkistä. Uppsalan piispa tarttui 14.2.vaikeaan aiheeseen kirkon hengellisestä johtajuudesta. Esimerkkiteoksena hän esittelee Avilan Teresan Luostarin perustukset , joka on kokonaisvaltainen, iloinen ja humoristinen opas. Juuri noita kaikkia ominaisuuksia kirkkomme tarvitsevat omaa ylivertaisuuttaan, ilottomuuttaan ja vakavamielisyyttään vastaan. Valitettavasti piispa ei kerro enempää kirjan sisällöstä vaan mainitsee, että  useissa julkaisuissa Teresan ajatuksista on leikattu pois juuri johtamista koskevat kappaleet. Käännö

 ARKKIPIISPA ANTJE JACKELENIN VALITSEMA  9.PAASTOKIRJA:  SAAMEN MAAN KULUNEILLA JA JUURI ILMESTYNEILLÄ POLUILLA Ruotsin arkkipiispa on  9.kerran valinnut paastonaikaan kirjan yhteisiin ja yksityisiin pohdiskeluihin. Hän on myös kirjoittanut  esipuheen kirkolleen. Tämän vuoden kirjaksi on valittu saamelaisten kirkkoherran Bo Lundmarkin teos: Saamenmaan kuluneilla ja juuri ilmestyneillä poluilla. Pappi vaeltaa hiihtäen tai kävellen metsissä sekä tuntureilla ajassa ja eri paikoissa. Kohtamme kirjassa ihmisten elämäntarinoita, jumala- ja luontokäsityksiä. Voimme mietiskellä heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan tulevaisuudesta. Sille joka on vaeltanut Saamenmaalla, tulee muistoista eläviä. Kirja toimii myös sisäisinä kuvina niille, jotka eivät ole fyysisesti Saamenmaalla vierailleet.  Kirjan virret ovat yksinkertaisia, jotta ne alkaisivat elämään meissä erityisesti nyt pandemian aikana. Kun yhteiset kokoontumiset ovat vähissä, on tärkeää kuunnella sisäistä Jumalan ääntä ja antaa sydämen laula

 TILAA MUILLE?  USKONTODIALOGIAA HYGIENIATOIMINTANA Jakob Wirenin kirja  Tilaa muille? uskontodialogiaa, korvausteologiaa ja Muhammed profeettana pohtii miten annamme tilaa muille uskonnoille? Mitä kohtaaminen tarkoittaa omalle uskolleni?  Ovatko kaikki uskonnot yhtä arvokkaita teitä Jumalan luo? Hyviä kysymyksiä näin ystävänpäivänä. Uskontojen rauhanomainen  kohtaaminen on sekä uskontojen että yhteiskuntien yhteinen etu. Kristillinen teologia on avoinna maailmaan. Evankeliumissa ei lue: niin Jumala rakasti kirkkoa tai kristillistä uskoa vaan maailmaa( Joh.3:16). Elämme rikkinäisessä maailmassa, missä kristitty ymmärtää sen moninaisuuden. Hän puolustaa rauhaa ja demokratiaa, mutta ymmärtää millä ehdoilla rauhanmukaisesti voidaan yhdessä elää. Uskontojen välinen vuoropuhelu  kuuluu kristillisen uskon hermoon. Samalla se  on uskottavaa yhteiskunnallisesti ja tasa-arvoisesti. Se on myös vaikeaa, kun tarkastelemme esim. sukupuolivähemmistöjen asemaa Välimeren alueella.  Uskontodialogi voi

TILA, TILAISUUDET JA KEHORUUMIS, ENEMMÄN KUIN  SYMBOLINEN MERKKI. Kirkoissa järjestetään paljon  hienoja tilaisuuksia, mutta itse tila ja siitä huokuva ilmapiiri on jäänyt vähemmälle huomiolle. Ruotsalaisen Lundin tuomiokirkon kappalaisen Lena Sjöstrandin väitöksessä    ( Ilmapiiri, merkitykset ja liturgiset kehoruumiit- enemmän kuin merkki, 2013 ) perehdytään tähän kysymykseen. Hän erottelee semanttisen ja atmösfäärin erilaisina tapoina tulkita tilaa. Kielellinen tulkinta, sana, on johtanut kirkollisen tilan tulkintaa voimakkaimmin kirkollisessa elämässä. Kirkossa rakastetaan selittää ja tulkita symboleja sanallisesti vauvasta vaariin. Kuitenkin ihminen aistii sekunnin murto-osassa onko tila, johon hän saapuu turvallinen, lämmin ja vastaanottava. Se kaikki tapahtuu ei-kielellisellä tasolla.  Estetiikan tutkimuksessa on nostettu esille näitä ei-kielellisiä merkityksiä, joista ilmapiiri syntyy. Se on aina kehoruumiitten ja tilojen yhteispeliä. Siksi meidän on kysyttävä, kuuluuko pyhän t

 AVILAN TERESAN SISÄINEN LINNA RUKOUKSEN MUOTONA Jos haluat helpon rukouskirjan, älä aloita Avilan Teresan Sisäisestä Linnasta. Se voi nimittäin muuttaa  koko elämääsi ja käsityksesi rukouksesta. Teresalle koko elämä oli rukousta, hiljaista kontemplaatiota Jumalan kanssa.  Sielumme hän kuvasi kristallilinnana, timanttina. Siinä oli monta huonetta, kuten taivaassa on monta huonetta. Pyhän Hengen työ on linnan puhdistusprosessi, jossa ihmisen osa vähenee mitä syvemmälle hän oman itsensä syvyyksiin kulkee.  Omin neuvoin kukaan ei pääse edes sielun portista sisälle, sillä kaikki on armoa. Kun olemme oppineet iloitsemaan tästä linnasta, löydämme levon kaikkialta- myös kaikista vaikeuksista ja koettelemuksista.  Kaikki kulkee kulkuaan, Jumala ei muutu. Kärsivällisyys saavuttaa kaiken. Näyissään Teresa koki yhtä aikaa suurta iloa ja tuskaa. Niitä on kutsuttu Teresan hurmoksiksi.  Videolla Laura Hellsten hienosti toteaa, että lähestyessään näitä ekstattisia kokemuksia, Teresa neuvoo luostarin

 DIAKONIAN KIRKKO- HAAVOITTUVUUDEN  TEOLOGIAA Professori Ninna Edgarth on kirjoittanut kirjan Diakonian kirkko, sukupuolen ja huolenpidon uupuminen. Hän painottaa, että nyky-yhteiskunnassa väsyminen on tavallista keskuudessamme, mutta ajattelemme sitä usein yksilöllisesti. Hän ajattelee, että kysymyksessä on suurempi yhteiskunnallinen ongelma. Huolenpitoon liittyviä tehtäviä ei ole koskaan laskettu mukaan modernissa talouteen perustuvassa yhteiskuntajattelussamme. Ei tuottavat tehtävät ovat naisten tehtäviä, jotka ovat näkymättömiä. Useat ihmisryhmät jäävät siten ilman arvoa.  Myös Raamatun tekstejä lukiessamme emme huomioi näitä huolenpitoon liittyviä tehtäviä.Otamme jakamisen usein liian itsestäänselvänä. Kuka valmisti pöydän ja siivosi kun Jeesus opetuslapsineen astui juhlapöytään?  Prof. Edgarth nostaa esille, että evankeliumeissa näkyy kirkkaan kirkon keskeisin tehtävä: huolenpito, diakonia. Jos olemme kiitollisia elämän lahjasta, ymmärrämme että me kaikki tarvitsemme joskus toist

  HENGELLISEN JA TEOLOGISEN  JOHTAJUUDEN EROISTA  Uppsalan piispa Karin on kirjoittanut hengellisen ja teologisen johtajuuden eroista ja riskeistä ruotsalaisille kirkkoherrakoulutuksen käyville papeille. Hänen näkökulmansa nousee Avilan Teresan kokonaisvaltaisesta johtamisesta. Liian paljon luterilaisessa kirkossa on teologista johtamista , jossa kerrotaan Jeesuksesta, mutta keskusteleva johtajuus Krituksen kanssa puuttuu. Hän tarkoittaa, että Kristuksen kanssa johtamisen pitäisi laajentua kirkolliseen johtamiseen. Sekä johtajien että työntekijöiden tulisi yhdessä ymmärtää, että he ovat osa suurempaa Jumalan todellisuutta. Näin saadaan motivaatiota myös niihin tehtäviin jotka eivät ole mieluisia.  Haastattelun voi kuunnella tästä: Andligt och teologiskt ledarskap - Teologi i tiden  | Lyssna här | Poddtoppen.se Artikkeli on kirjassa: Niin ei saa olla teidän keskuudessanne: Kirkollinen johtajuus? Så är det inte hos er : kyrkligt ledarskap i organisationsteoriernas värld – Smakprov