PULLOPOSTIA ITÄMERELTÄ

PYSYKÄÄ MINUSSA - hiippakunta liikkessä (pyhiinvaelluksen uusia muotoja) Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. E ihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa. Minä olen viinipuu ja te olette oksat. S e joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn., tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. Joh.15.4-5 Pandemia saa aikaan, että kristityt luovat kirkkoon uusia työmuotoja. Niissä yhdistyvät verkko ja perinteinen kristillisyys ekumeenissa hengessä. Tukholman hiippakunta, Sensus, Ruotsin kirkon nuoret ja Tyresön pyhiinvaelluskeskus ovat luoneet uuden materiaalin pyhiinvaelluksen totetuttamiseksi missä tahansa. Piispa Andreas Holmbergin vaalisaarnaan liittyvä Raamatunkohta " Pysykää minussa" on vaellusmietiskelyn lähtökohta, jota tutkitaan katolisesta kirkosta tutun Lectio Divina -menetelmän avulla. Se on raamattumietiskely, jossa ihmisen oma elämä peilautuu Raamatun sanaan. Pelkistetysti sanottuna t

KUN SIELU JOUTUU MAANPAKOON Me emme mene vain pyhän tilan sisälle, vaan pyhä tila tulee myös meidän sisällemme. Mikael Kurkiala muotoili tämän kauniin lauseen palattuaan kenttätyöstä siouxintiaanien parista. Hänen tohtorinväitöksensä käsitteli Lakota-yhteisöä, jonka elämää hän oli seurannut vuosia. Kurkiala on kulttuuriantropologi, joka työskentelee Ruotsin kirkon tutkimuskeskuksessa Upsalassa.  Hänen tähän mennessä uusin kirjansa Kun sielu joutuu maanpakoon käsittelee sielun pakkosiirtolaisuutta modernissa yhteiskunnassa, sielua teknologian paineissa sekä henkisyyden kaipuuta. Akateeminen tutkimus on siinä laajentunut yhteiskunnalliseen ja yksityiseen pohdintaan. Maanpaolla hän tarkoittaa, ettei sielu asu enää omassa kodissaan. Se on erittäin kipeää, sillä sielun yhteys sen kehoruumiiseen puuttuu. Sielu kaipaa kuitenkin takaisin kotiin. Länsimainen käsitys täydellisestä individualismista ei vastaa sielun kaipuuseen. Kulttuuristamme puuttuvat kehälliset kertomukset, miten Eedeniin pal

YÖ VÄISTYY Yö väistyy siellä, missä ahdistus nyt vallitsee . Suomenkielisessä Raamatussa ei Jesajan kirjan vastaavaa kohtaa ole, vaan se on suomennettu 8. luvun lopussa: ”Ei valo kajasta sille, joka on ahdingossa”. Ruotsinkielisessä Raamatussa kohta on sijoitettu 9. luvun 1. jakeeseen johdannoksi sille kertomukselle, joka joulukirkoissa luetaan. Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Jes. 9:2 Yö väistyy on Lundin piispa Johan Tyrbergin 3. kirjan nimi. Hän on kiinnostunut niistä Jumalan kohtaamisista, jotka tapahtuvat Raamatussa yöaikaan, ja miten pimeys vaikuttaa ihmisen hengelliseen näkökykyyn. Kirjassa hän käsittelee näitä yökohtaamisia hengellisinä öinä, joihin me kaikki voimme päätyä. Tyrbergin viesti on lohdullinen. Kun tulee pimeää, rukoileva menettää Jumalan näköpiiristään  ja menettää uskon sekä omiin kykyihinsä että Jumalan tahtoon olla lähellä. Nykyaikaiset terapeutit kutsuvat tätä eksistentiaaliseks

  JUMALAN HENGELLINEN ASUNTO Hän liittää koko rakennuksen yhteen, niin että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi, ja hän liittää teidätkin Hengellään rakennuskivinä Jumalan asumukseen. Ef.3:21-22 Ruotsin katolinen- ja luterilainen kirkko tarjoavat yhdessä jo toista kertaa digitaalisen retriitin neljänä lauantaina. Tämän vuoden teema on Helluntairetriitti maailman tähden . Tarkoituksena on tarjota tukea , toivoa ja luoda yhteyttä yli rajojen pandemian aikana. Tänä vuonna tarve yhteyteen on entistä suurempaa, sillä ihmiset kaipaavat sisimmässään lohdutusta ja lepoa. Pyhä Henki voi auttaa meitä löytämään syvemmän merkityksen kaikissa vaikeuksissa. Siksi retriittien alkamispäiväksi on valittu helluntaiaatto. Retriitit jatkuvat seuraavina kolmena lauantaina. Kaikki materiaalit ovat ilmaisia ja löytyvät sivuilta Andlig boning åt Gud . Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan. Aikaisempaa tietoa tai kokemusta retriiteistä ei vaadita. Kardinaali Anders Arborelius ja Uppsalan piispa Karin Johan

  UNELMA HYVÄSTÄ "Tällaiseen opetukseen tulisi kaikkien saada osallistua koulussa, sillä tämä perustuu siihen, että olen tyytyväinen itseeni, koen olevani turvassa ja saan olla se kuka olen. Tämä on tärkeintä elämässä."
Lukiolainen Drömmen om det goda ( Om oss | Vilka är vi som jobbar med att öka lugn och ro bland unga? (drommenomdetgoda.se  ) on yhdistys, joka on kouluttanut jo yli 25 vuotta päiväkotien ja koulujen henkilökuntaa tietoisuustaidoissa sekä stressin hallinnassa. Toiminta perustuu sekä kotimaisiin että ulkomaisiin tutkimuksiin. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla halutaan vähentää mielenterveysoireita sekä lisätä lasten, nuorten ja aikuisten terveyttä. Toiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti riippumatonta. Yli 1 500 opettajaa ja yli 15 000 lasta ja nuorta on kokeillut tätä yksinkertaista menetelmää Ruotsissa. Toimisto sijaitsee Tukholmassa. Alueellisia edustajia on useilla paikkakunnilla. Toimintaa on myös Norjassa. HISTORIAA Idea kehittyi "Dalai Laman näk

  Labyrintti pyhiinvaelluksena Maailmankaikkeutta voidaan verrata kehään. Jokapäiväisessä elämässäsi sinulla on kosketus pieneen pisteeseen ympyrän kehällä; siinä sinä elät, puhut, teet työtä, rakastat. Se on erinomaista, mutta voit myös vetäytyä takaisin Jumalaan, joka on  maailmankaikkeuden keskipiste. Hänessä sinulla on salatulla tavalla kosketus kaikkeen ja kaikkiin samalla tavalla. Wilfrid Stinissen Labyrintti on monimutkainen symboli, jolla on arvoituksellinen merkitys ja historia. Voimme vain arvailla sen eri tarkoituksia ja miten sitä on käytetty. Erimuotoisia labyrintteja löytyy esihistorialliselta ajalta, mutta vain harvat teologit ovat tutkineet niiden symboliikkaa. Ympyränmuotoinen matka johtaa keskipisteeseen, joka ei ole maali vaan käännekohta ja suunnanmuutos. Se on kuin kuva elämästä, johon samme kosketuksen vain vaeltamalla sitä itse. Minkälaista suunnanmuutosta me pandemian aikana tarvitsemme? Tähän ehkä labyrintin sisäinen mietiskeleminen voi vastata. On aika lopetta