PULLOPOSTIA ITÄMERELTÄ

ELÄMÄÄ SOVINNOSSA Jumala puhuu kun ihminen kuuntelee, Jumala toimii kun ihminen osoittaa kuuliaisuutta. Pauliina Mariantytär Evankeliset Mariantyttäret ovat luostarilupauksen antaneista naisia, jotka toimivat Ruotsin kirkon sisällä. Luostarielämä seuraa Pauliina Mariantyttären esimerkkiä elää sovinnossa ja rauhassa  toisten ja maailman kanssa. Tehtävä on elää ja rukoilla kaikkien kristittyjen välistä yhteyttä ja tehdä Jeesuksen Äiti Maria tunnetuksi ja rakastetuksi myös luterilaisessa kirkossa. Tällä hetkellä sisaria on 20, ja he elävät kahdessa kodissa Vallbyssä, Enköpingissä. He käyttävät kultaista sormusta, joka viittaa liittoon Kristuksen kanssa. Jeesuksen äiti Maria on perheen äiti ja kaikkien sukunimi on Mariantytär. Heitä on monen ikäisiä: nuorin on 27, vanhin 86 vuotta. Perhe muuttuu jatkuvasti. Jos sisar kuolee, se tuo surua perheeseen. Uusia sisaria kuitenkin tulee jatkamaan perinnettä.  Noviisiaika on viisi vuotta, mutta se on vapaaehtoista eikä ketään pakoteta pysymään luos

Luostari vapaakaupunkina Ohjasin pyhiinvaelluksen Uppsalasta Alsiken luostariin 2017. Kuljimme Pyhän Ingegerdin polkua päinvastaiseen suuntaan, sillä varsinainen reitti kulkee Tukholmasta Uppsalaan. Alsike sijaitsee reitin loppupäässä n.15 km Uppsalasta etelään. Suunnan vaihtaminen johti maailmaan, josta monellakaan ei ollut aiempaa tietoa. Vaellus päättyi Alsiken luostarin tutustumiseen ja sen jälkeen sen vieressä olevaan kirkkoon.  Teimme piirin alttarin ympärille kiitosrukokseen, jonka jälkeen saimme kysyä Sisar Karinilta mieltä askarruttavia asioita. Tuolloin luostarissa asui 50 turvapaikanhakijaa ja perheväkivallan uhria. Poliisi oli vieraillut vapaakaupungissa viimeksi 90-luvulla. Toiminta oli laajaa, jotkut jopa nukkuivat pääsalin sohvilla. Kun kysyimme miten luostari rahoitti toimintansa, sisar Karin vastasi heidän elävän Jumalan pankin varassa. Luostarin ulkopuolella olevassa kyltissä luki: Fristad /vapaakaupunki/ kaikille pakolaisille. Siinä oli myös raamatunkohta: Kun sinä n

  PUHUKAAMME HYVÄÄ Kuinka voin ylistää ja kiittää Jeesusta puhumalla samaan aikaan huonoa muista uskonnoista? Näin Krister Stendahl muotoili kysymyksen, jonka jokainen uskonnolliseen vuoropuheluun osallistuva kristitty kysyy itseltään. Puhukaamme hyvää toisistamme oli Tukholman hiippakunnan uskontodialogisen keskuksen hanke, joka alkoi vuonna 2017. Sen tarkoituksena oli oppia puhumaan hyvää toisista uskonnoista ja kulttuureista. Projekti perusti saarnablogin, joka  halusi innostaa todistamaan Kristuksesta samalla puhuen hyvää muista kulttuureista, elämänkatsomuksista ja uskonnoista.   Kirkkaus, kunnia ja rauha tulee jokaisen osaksi, joka tekee hyvää, ensin juutalaisten, sitten myös kreikkalaisten, sillä Jumala ei tee eroa ihmisten välillä. Room. 2:10-11 Piispa Åke Bonnier teki kirkolliskokoukselle 2014 aloitteen, jonka nimi oli "Minne Jumalan tiet johtavat?". Kirkolliskokous hyväksyi tutkimusosion, mutta hylkäsi evankeliumikirjan tarkistamisen. Siksi perustettiin blogi, jonka

AVOIN KIRJE TRANSIHMISTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA Kirjoitamme sinulle kirkosta, joka on myös trans. Kirkko on tehty ihmisistä. Ihmiset ovat erilaisia. Kirkkoon kuuluu myös transihmisiä. Meillä on rippikoululaisia, työntekijöitä, kirkkoväärtejä, luottamushenkilöitä, vapaaehtoisia ja muita seurakuntalaisia, jotka määrittelevät itsensä transihmisiksi. Siksi kirkkoa voisi kuvailla, että se on trans. Västeråsin hiippakunnassa on kirjoitettu avoin tukikirje transihmisille. Viime aikoina keskustelu on ollut vilkasta tiedotusvälineissä, koska transihmisten elämää on haluttu rajoittaa. Västeråsin hiippakunnan lasten ja nuorten asioista vastaava työntekijä Cecilia Redner sanoo, että kirje on kirjoitettu puolustamaan transihmisten oikeuksia. Heidän hiippakunnassaan on tehty pitkään työtä yhdenvertaisuuden hyväksi. Sukupuolivähemmistöihin kuuluville nuorille on perustettu lisää ryhmiä. Hiippakunnan nuorisotyö tuottaa myös omaa youTube- kanavaa teemalla "Yksisarvinen". Se on tarkoitettu kaiki

 ARMOSI ON AVOIN SYLI - VIRSIEN TEOLOGIAA Virsissä pitää olla jonkin verran hitautta. Se on suojeltavaa perintöä. Susanne Wigorts Yngvesson on julkaissut kirjan Armosi on avoin syli- virsien teologiaa . Yngvesson on teologi ja laulanut kuoroissa vuosia. Hän pitää aiheesta akateemisia kursseja ja on huomannut opiskelijoiden olevan kiinnostuneita. Ruotsissa harvat tekevät virsitutkimusta ja vain jotkut  teologit, muusikot ja kirjallisuuden tutkijat tutkivat hymnologiaa. Uusi sukupolvi ei opiskele virsiä akateemisesti. Ruotsin kirkon virsikirja on myös evankeliumikirja sekä rukouskirja. Virsissä voidaan kuvata teologiaa, joka on vanhentunutta ja kiistanalaista. Tämä pätee esimerkiksi 1600- ja 1700-luvun virsiin Saatanasta ja hänen seuraajistaan. Niistä harvat papit enää saarnaavat. Sanoja, kuten "demonit" ja "tuomari", ei enää esiinny. Pahan seurauksista puhutaan tänään enemmänkin jakautumisena ja ylpeytenä. Vielä suurempi muutos koskee Jumalakuvaa. Vanhemmat virret he

KONTEMPPELI- kirkon ja henkisen tyhjyyden välinen silta Moni kokee sisäistä tyhjyyttä ja yksinäisyyttä, joka johtaa metsästämään yhä uusia kokemuksia, kuluttamaan enemmän ja riippuvuuksiin. Ne ovat yrityksiä täyttää rakkauden ja yhteenkuulumisen kaipuumme. Tarvitsemme paikkoja, joissa voimme olla inspiraation lähteitä toisillemme. Yhteistyö on ainoa mahdollisuus pelastaa tämä planeetta. Olle Carlsson Kontemppeli on uusi henkinen keskus, joka syntyi pandemian aattona Olle Carlssonin erottua kirkkoherran tehtävästään Katariinan seurakunnassa Tukholmassa. Hän perusti joidenkin ystävinsä kanssa vapaaehtoistyöhön perustuvan yhdistyksen, joka haluaa tavoittaa ihmisiä,jotka eivät löydä kirkosta paikkaansa. Kontemppeli haluaa tarjota tapaamispaikan henkisesti kodittomille, jossa ilmapiirillä on suuri merkitys. Se tarjoaa myös suuremman mahdollisuuden vapaaehtoistoimintaan mihin kirkko on pystynyt. Carlsson on kehittänyt 12 askeleen ryhmät, jotka olivat Katariiinan seurakunnassa suosittuja, to

Rakkauden tie Koko luomakunta rukoilee, koti- ja villieläimet polvistuvat
 kun ne lähtevät talleistaan tai luolistaan.
 Ne avaavat suunsa nähdäkseen taivaan.
 Samoin tekevät linnut, kun ne 
ristivät siipensä kuin rukoukseen.
 Tertullianus Keskustelu eläinten oikeuksista alkoi Ruotsin kirkossa vuonna 2005, kun rauhanaktivisti, Ruotsin kirkon diakoni ja sairaanhoitaja Annika Spalde julkaisi teoksen Eläinten oikeuksista: Jokainen laji osana Jumalan sanaa (huolenpito eläimistä on osa kristillistä spiritualiteettia). Sekulaarissa yhteiskunnassa keskustelu eläinten oikeuksista oli alkanut jo vuosia aiemmin. Rakkauden tie (2011) on kirja, jossa Spalde jatkaa aiheen käsittelyä enemmän hengellisestä suunnasta. Kirjan hän on kirjoittanut yhdessä aviomiehensä Pelle Strindlundin kanssa. Inspiraatiota he hakivat Raamatun eläinkertomuksista sekä kirkkohistorian pyhimyksistä Fransiscus Assisilaisesta, Serafim Sarovilaisesta sekä ruotsalaisesta pyhiinvaeltajapappi David Petanderista. Hänestä olen kir

KIRKKO NETISSÄ Keväällä 2020 alkoi kansainvälinen ja ekumeeninen tutkimushanke, jossa haluttiin oppia lisää siitä, miten koronapandemia on vaikuttanut seurakuntiin. Painopiste on tarkastella digitaalisia viestintämuotoja pastoraalisesta näkökulmasta sekä miettiä mitä kirkko merkitsee digitalisoituvassa maailmassa. Pandemia on luonut suuria haasteita kaikille sielunhoitoa tekeville. Tutkimus on siten yhteistä oppimista tulevaisuutta varten. Menetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka lähettiin kaikille seurakunnille hiippakuntien kautta. Kysely koostui noin 40 kysymyksestä, jotka oli jaettu useisiin kysymysalueisiin: työtilanne, digitalisointi, roolit, minäkuva, kokemus nähdyksi tulemisesta ja toiminnan tarpeesta. Saman tyyppiseen tutkimukseen osallistui 16 maata, myös Suomi. Tutkimus on osa kansainvälistä koronatutkimusten sarjaa: https://contoc.org/  . Suomalainen tutkimus on keskittynyt työntekijöiden jaksamisen kysymyksiin. Digiloikka, jolla tarkoitetaan striimattuja jumalanpalvel

POHJOISMAISTA LUOMISEN TEOLOGIAA - IHMINEN JA KRISTITTY TÄNÄÄN Ruotsin kirkon tutkimuskeskus on julkaissut luomisen teologiaan liittyvän kokoelmateoksen, jonka tarkoituksena on pohtia ihmisyyttä ja kristillisyyttä. Siinä peilataan pohjoismaista luterilaista luomisen teologista perintöä 1900-luvulta aina nykypäivän ajankohtaisiin kysymyksiin. Keskustelujen lähtökohdaksi on otettu Gustav Wingrenin, Gustav Aulénin sekä tanskalaisten Nikolai Grundtvigin ja K.E. Lögstrupin luomisteologinen perintö. Kirkko on rikas kuin kyllästyneitten vene, jossa Jeesus Kristus nukkuu. Et voi tuntea häntä koskaan kunnolla virastoissa. Vasta kun kaikki veneessä olevat ihmiset joutuvat huutamaan häntä avuksi kirkon sisäpiirit heräävät. Avun pyytäminen on perusinhimillistä ja kirkon tulee olla yhtä inhimillinen kuin Kristus. Mutta vain itsemme tiedostaminen voi herättää meidät omasta unestamme. Ahdistunut ja uninen kirkko ei ole huono kirkko, kaikki riippuu siitä, kuka nukkuu hänessä. Gustav Wingren Kirjoittaj