Tekstit

Kuva
  HAAVOITTUNEEN JUMALAN MERKIT - Stigmoista ja traumatietoisuudesta Sosiaalinen media tuo huonoja uutisia päivittäin. Tarinoilla synnistä, joka tuhoaa ihmisiä, perheitä ja kokonaisia yhteisöjä, ei ole loppua. Kärsimme katkenneista ihmissuhteista, viivästyneistä unelmista ja elämää muuttavista sairauksista tai vammoista. Sanomattomat menetykset saavat meidät tuntemaan olomme helposti petetyiksi tai hylätyiksi.  Tämä on ihmisen tila: elämä rikkinäisessä maailmassa. Bessel van der Kolk sanoo, että kehomme oireilee traumareaktioina. Älyllistävässä maailmassa emme kuitenkaan kuuntele sen viisautta. Kristityt rakastavat sanoa: "Mutta Jumala on silti hyvä!". Lause on tosi, mutta usein ohitamme kaiken kipeää tekevän liian nopeasti. Menetys, kärsimys ja kipu on kohdattava, jotta voimme kokea rakastavan Jumalan lämmön ja armon. Jumala koskettaa aina kärsimyksemme kärkeä, kuten psykoterapeutti, hengellinen ohjaaja ja Thomas Mertonin oppilas James Finley sanoo. Silloin tapahtuu toipu
Kuva
  HELLUNTAIN IHMEET KEHOLLISESTI JA TRAUMATIETOISESTI LUETTUNA Pyhän Hengen vuodatus voidaan kääntää voiteluna, jolla viitataan kuninkaitten voiteluun Vanhassa Testamentissa. Prinssi Charlesin voitelu sermin takana oli jatkumoa tälle keholliselle tapahtumalle vaikka se tapahtui piilosssa muutamine pisaroineen. Mielenkiintoista on, että ihmiskunta on ajatellut miten öljy ja kosketus saavat muutoksen aikaan ihmisessä siirryttäessä vanhasta uuteen historian saatossa. Hengen voitelu on myös sitä, että henki todistaa meistä ja meissä. Se on voima, joka ajaa meitä etsimään totuutta itsestämme. Pyhä henki kuitenkin usein kätkeytyy elämässämme. Usein jäämme oman pienen minämme varaan emmekä uskalla antautua sen vietäväksi. Ehkä siksi helluntain merkitys avautuu meille niin huonosti. Kysymme miten kohtamme pyhän mutta emme ymmärRä, että se on lähempänä meitä kuin oma hengityksemme. Olemme niin oman ajattelumme vankeja, että luulemme että meidän pitää ratkaista kolminaisuusoppi päässämme vaikka
Kuva
  SADHU SUNDAR SINGH- JEESUKSEN KRISTUKSEN VERTAVUOTAVIEN JALKOJEN APOSTOLI "Intian kristitty apostoli" tai "Aasian Franciscus" syntyi 3. syyskuuta 1889 Rampurin kaupungissa Pohjois-Intiassa, jossa hänen isänsä oli varakas maanomistaja. Sundar kävi lapsena usein temppelissä äitinsä kanssa. Äiti antoi pojan syventyä pyhiin teksteihin sanskritin kielellä ja poika vajosikin niihin syvälle omassa yksinäisyydessään. Perhe kuului sikhien uskonnolliseen yhteisöön, joka on tunnettu Intian historiassa omistautumisena omille pyhille rituaaleilleen. Sundar Singh oli nuorin veljistä, mutta hän kävi kristillistä koulua koska se oli maantietellisesti lähempänä kotia. Hänen rakas äitinsa kuoli pojan ollessa 14- vuotias. Noihin aikoihin hän poltti Raamatun ja oli jo itsetuhoisena hypätä junan alle, mutta Jeesus Kristus ilmestyi hänelle unessa ja muutti hänen elämänsä suunnan. Kun hän alkoi voimakkaasti tunnustaa kristillistä uskoa hänen veljensä yritti myrkyttää hänet. Kristityn
Kuva
RAUHA JA MISSIO- Pohdintaa Pienen Rauhankirjan avulla Rauha alkaa haavoittuneen todellisuuden hyväksymisellä. Se voi  koskea kaupunginosaa, joka on tuhottu, kahtia jakautunutta työpaikkaa, maahanmuuttajien turvapaikkaa tai vaikkapa Itämeren turvallisuutta. Niistä etsimme rauhan siemeniä, kun meitä on tarpeeksi loukattu ja haluamme muutosta. Pohjalla on ruumiillistunut ajatus elämästä ja ajasta. Jumala läpäisee arkemme. Siksi meidän tulee kiinnittää siihen huomiota. Kuten Jeesus käski 2000v sitten seurata häntä. Se tapahtui Galileassa, alueella joka oli miehitetty ja syrjässä. Tänään se on todellisuutta monelle Pohjolassa ja maailmassa. Rauhankukka lanseerattiin Katarinan seurakunnassa, Tukholmassa. Sen tarkoitus oli  kuvailla miten Jeesusta seurataan rauhan tiellä. Keskellä loistaa ” rauhanmissio”. Se nostaa esille kiinnostavan kysymyksen: ” Mikä on uskomme keskus”? Onko usko sama asia kuin turvallisuus? Vai lähettääkö Jumala sen lisäksi meidät Jeesuksen seuraajina edistämään maailman
Kuva
  SURUN SPIRAALI JA YHTEISÖLLINEN SIELUNHOITO ” Kun istuin vihani kanssa tarpeeksi kauan, ymmärsin että se oli surua” Tuntematon Suru ei ole asia, josta pääsemme yli seuraamalla ennalta määrättyjä vaiheita, vaan kumppani jonka kanssa soitamme, tanssimme, riitelemme ja itkemme syklien avautuessa. Sen ulkonäkö ja tavat, joilla se kaipaa hoitamista, ovat jokaiselle ihmiselle ainutlaatuisia. Psykiatrinen hoitohenkilökunta, kirkko tai henkisyyden opettajat eivät voi ennustaa surun aikajanaa, vaan suru avautuu ihmisen hermoston väylien sisällä kehoruumiin kokemuksena. Surun kokemuksen kiirehtiminen, pakottaminen tai patologisointi on luontoa vastaan työskentelyä. Tarvitaan lempeitä ja kärsivällisyyden hyveeseen perustuvia menetelmiä, joiden aikana traumatisoitunut ja jähmettynyt energia pääsee avautumaan asteittain. Liian nopea eteneminen hankaloittaa asiaa. Surulla ei ehkä ole päätepistettä tai loppuunasaatamisen tilaa mitä mielemme sille asettaa. Sehän toivoo ruumillisen haavoittumuude
Kuva
 HAAGAR - TRAUMATISOITUNEESTA ORJASTA JUMALAN LAPSEKSI Henkisestä ja hengellisestä traumasta on puhuttu viime vuosina, mutta vähemmän  esillä ovat olleet Raamatun henkisesti traumatisoituneet ihmiskohtalot. Yksi heistä  on Haagar, Israelin kantaisän Aabrahamin vaimo. Hänet oli todennäköisesti tuotu  Faaron ”lahjana” Egyptistä kamelien, kullan ja korujen lisäksi. Hän ei ole sukua  kenellekkään ja hänestä tuli Abrahamin vaimon Saaran orjatar.  Raamatun mukaan Jumala oli tehnyt Aabrahamin kanssa liiton, että hänestä tulisi  pojan isä ja hänen jälkeläisensä perisivät luvatun maan. Ongelmana oli, että  Aabraham ja Saara olivat hyvin vanhoja. Vaihdevuodet ohittanut Saara päätti, että  tämä lupaus toteutuisi, mutta hänen täytyisi tehdä asialle jotakin. Hän antoi  Aabrahamille palvelijattarensa Haagarin, jotta hän voisi synnyttää heille luvatun  lapsen. Haagar tuli raskaaksi ja sai pojan Ismaelin.  Tämä oli vasta Hagarin tarinan alkua. Henkinen trauma, jonka hän koki Ismaelin  syntymän jälkeen
Kuva
  SAMARIALAINEN NAINEN - KERTOMUS YHTEISÖLLISESTÄ TOIPUMISESTA Siitä vedestä, jota minä hänelle annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä. Joh. 4:14 Jeesuksen jumalalliseen tehtävään kuului tavoittaa niitä, jotka olivat erityisen traumatisoituneita. Kaivolle saapuvalle samarialaiselle naiselle, joka kantoi vähintään kolminkertaista traumaa (kulttuurista, uskonnollista ja ihmissuhteisiin liittyvää), hän tarjosi elävää vettä ja paljasti itsensä Messiaana.  Ei ole helppoa havaita traumaa, ellemme tiedä mitä etsimme, mutta tarkkaavaisen silmän ja myötätuntoisen sydämen kehittäminen traumasta selviytyneitä kohtaan voi muuttaa tapaamme olla ja palvella kirkossa. Kun puhutaan siitä, kuinka Kristuksen ruumis (seurakunta) voi tulla traumatietoisemmaksi, tarkoittaa se yhteisöllistä muutosta ja heräämistä siihen, mitä muut tieteet jo todistavat. Trauma ei ole vain jokin järkyttävä tapahtuma kuten sota, luonnonmullistus tai onnettomuus. Se on aina hermoston kokemus, jonka aiheu