KASTE YHTEISÖLLISENÄ TRAUMATOIPUMISENA-
All life matters



Apt.8

Apostolien tekojen 1. luku kertoo kuinka Jerusalemin seurakunta kasvaa, mutta myös siitä kuinka kristittyjen vainot alkoivat. Monet olivat joutuneet pakenemaan naapurikaupunkeihin ja lähikyliin. Filippos oli yksi alkuseurakunnan seitsemästä diakonista, jotka auttoivat ruoan jakamisessa.( Apt. 6:5). Hän oli paennut Samariaan, joten taustalla oli varmasti henkilökohtaisen pettymyksen lisäksi väkivallan uhka ja pelko Jeesuksen kohtalon toistumisesta. Toisaalta hän oli uskollinen kutsumuksessaan ja julisti evankeliumia. Samariassa moni kastettiin ja koki ihmeitä hänen kauttaan. Huhu tapahtumista kantautui myös Pietarin ja Johanneksen korviin. He saapuivat  Samariaan vahvistamaan työtoveriaan ja kansaa. On siis ymmärrettävä, että maailma  jossa elettiin ei ollu turvallinen paikka.

Seuraavaksi Filippos kuunteli intuitivisesti Pyhän Hengen kutsua lähteä autiomaahan. Hänellä ei ollut tarkkaa tietoa miksi. Inhimillisesti katsottuna viesti mennä etelään tielle, joka johtaa Jerusalemin ja Gazan välillä, tuntui oudolta. Yhtäkkiä Etiopian valtionvarainministeri ( valtionkassasta vastaava hoviherra)saapui paikalle. Filippos seurasi häntä ja kuuli kuinka mies luki Jesajan kirjaa. Mies oli eunukki, mutta teksti ei kerro oliko  hänet kastroitu väkisin vai vapaehtoisesti. Olipa syy mikä tahansa kastraation läpikäynyt ihminen joutui kokemaan identiteetin muutoksen. Hänen yhteiskunnallinen asema oli rajattu monin tavoin. Eunukit olivat kuitenkin tuohon aikaan tunnettuja uskollisuudestaan ja luotettavuudestaan. He kohosivat helposti johtaviin ja korkeisiin virkoihin. Ehkä heistä ei ollut uhkaa, mutta sisäisen trauman työstämiseen ei ollut yhteiskunnallisia työkaluja. Emme tiedä oliko tämä herra pakana vai juutalainen, mutta juutalaisuuden sisällä oli rajoituksia. Eunukit pääsivät vain temppelin uloimpiin paikkoihin( 5. Moos.23:1). Muiden vähemmistöjen tavoin he eivät olleet oikeita kansalaisia.

Tämä korkea-arvoinen etiopialainen oli kuitenkin lähtenyt pyhiinvaellusmatkalle Jerusalemiin. Ehkä hän etsi syvempää elämän tarkoitusta kuin nykyajan milleniaani halutessaan elää kaipaustaan todeksi ja olla osa yhteisöä. Ehkä hän rukoili ihmettä, että hänetkin hyväksyttäisiin yhteisöön kuten  aikanamme moni vähemmistöön kuuluva. Voi vain kuvitella miltä tuntui nähdä temppelin seinän varoituskilvet. Saat olla mukana mutta et sellaisena kuin olet. Valitettavasti tällaista syrjintää harjoitamme edelleen kristinuskossa lisätraumatisoimalla vähemmistöjä.

Pyhiinvaelluksen paluumatkalla eunukki lukee Jesajan kirjaa ymmärtääkseen kohtaloaan. Siinä kerrotaan ihmisen kärsimyksen ymmärtävästä vapahtajasta, hänen kuolemastaan sekä messiaan perustamasta valtakunnasta, joka antaa uuden identiteetin kaikille. Voimme ehkä aistia tietynlaista lamaantumista kun hän kertoi Filippokselle ettei hän ymmärrä lukemaansa. Jokin hänessä kuitenkin sanoi, ettei juutalaisten säännöt ole kaikki.  Filppoksen puheen kautta hän tunnistaa  todellisen häpeästä vapauttajan. Black life matters ja hän ottaa kasteen. Se on nyt uusi identietteetti Pyhässä Hengessä.

Tekstin traumatietoinen lukeminen avaa meille kasteen yhteisöllisen horisontin. Kaste ei koskaan tapahdu vain tiettyyn ryhmään kuulumisen merkiksi, sillä silloin häpäisykulttuuri ja ihmisten eriarvoistaminen jatkuu. Kristuksen maailmanlaajuinen kirkko ei erottele ihmisiä tai ryhmiä, vaan jokaisella on merkitystä ja arvoa. All life matters.  Eunukki, hoviherra lienee ensimmäinen joka vei evankeliumin Afrikkaan. Toinen huomio on se, että Jumala läpi Raamatun valitsee työtovereikseen  traumatisoituneita ihmisiä, jotka elävät uutta elämää Pyhässä Hengessä. Nykyään samoisimme että he ovat traumainformoituja , jotka tuntevat omat haavansa. He työstävät niitä myös siten etteivät omalla toiminnallaan lisätraumatisoi heikoimmassa asemassa olevia. 

Kaste voisi olla kirkoissa näkyvämpi merkki ihmisarvosta ja  yhteydestä, joka rikkoo häpeäkulttuurin ja yhteiskunnan asettamia rajoja. Kaikella elämällä on merkitystä yhteisöllisen toipumisen kannalta. Tekninen, älyllinen  tai opillinen askaroiminen kasteen ympärillä ei johda eteenpäin kun meidän pitäsi todella miettiä miten elämme edellä sanotun tiedon( Alla life matters) varassa Jeesuksen esimerkin mukaisesti. Jäsenkadon hämmästely ja populistiset kampanjat eivät vakuuta suurta yleisöä, jos meillä ei ole tarjota uutta tapaa elää yhteisönä. Sisäpiirin ympärillä on aina ulkopiiri. Ne eivät ole vastakkaisia vaan samanaikaisia ja hengittäviä( Eunukki ei lähtenyt seuraamaan Filippoksen ryhmää vaan palasi kotimaahansa).  Jokainen haluaa olla Jumalan palavan rakkauden kohde, mutta siitä saarnataan kirkoissa liian vähän?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit