YÖ VÄISTYY

Yö väistyy siellä, missä ahdistus nyt vallitsee. Suomenkielisessä Raamatussa ei Jesajan kirjan vastaavaa kohtaa ole, vaan se on suomennettu 8. luvun lopussa: ”Ei valo kajasta sille, joka on ahdingossa”. Ruotsinkielisessä Raamatussa kohta on sijoitettu 9. luvun 1. jakeeseen johdannoksi sille kertomukselle, joka joulukirkoissa luetaan.

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa,
näkee suuren valon.
Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa,
loistaa kirkkaus.
Jes. 9:2

Yö väistyy on Lundin piispa Johan Tyrbergin 3. kirjan nimi. Hän on kiinnostunut niistä Jumalan kohtaamisista, jotka tapahtuvat Raamatussa yöaikaan, ja miten pimeys vaikuttaa ihmisen hengelliseen näkökykyyn. Kirjassa hän käsittelee näitä yökohtaamisia hengellisinä öinä, joihin me kaikki voimme päätyä. Tyrbergin viesti on lohdullinen. Kun tulee pimeää, rukoileva menettää Jumalan näköpiiristään  ja menettää uskon sekä omiin kykyihinsä että Jumalan tahtoon olla lähellä. Nykyaikaiset terapeutit kutsuvat tätä eksistentiaaliseksi kriisiksi. Ristin Johannes kutsuu sitä ”pimeäksi yöksi”. Pimeydessä voi ihminen yhtäkkiä tuntea Jumalan läsnäolon. Tyrberg käsittelee  kysymyksiä, mitä ihmisen jumalasuhde tarkoittaa ja miten se muuttuu hengellisen yön kokemuksessa. Tie Jumalan läheisyyteen kulkee usein  pimeyden aikana.

Onnen yössä piilossa  yksin kysymysteni kanssa, ilman valoa, Jumalassa rohkaistuu sydämeni sokeisiin askeliin. Ristin Johannes, Sielun pimeä yö Suom. Sanna Bäckvall

Ehkä sinun tulisi olla varovainen rukoilemisessa, jos et halua nähdä rukoilemisen seurauksia? Hän tarkoittaa, että voit pyytää Jumalalta mitä tahansa, mutta Jumala valitsee vastauksen. Uskallammeko rukoilla Jeesuksen sanoilla  tapahtukoon sinun tahtosi, ei minun? Tällaisessa rukouksessa ihminen antautuu täysin Jumalan käsiin ja luottaa siihen, että Jumalan viisaus on suurempi hänen omansa. Tyrberg sanoo itsekin kokevansa joskus kauhua rukoillessaan näin, mutta jos ei rukoilisi näin, hän pelkäisi enemmän. Pelkomme peilaa aina sitä, minkälainen jumalakuva meillä on. Emme voi ohjata Jumalaa muotoilemalla rukouksiamme mukavilla sanoilla ja fraaseilla, joten on yhtä hyvä rukoilla suoraan ja rehellisesti. Voimme pyytää kaikkea, eikä meidän tarvitse huolehtia vääristä sanoista. Voimme pyytää jopa sitä, mikä on moraalitonta ja Jumalan tahdon vastaista. Meidän pitäää kuitenkin valmistautua seurauksiin, sillä saamamme vastaus voi olla vaikea. Ehkä Jumala tarkoittaa, että on aika kasvaa hengellisesti tavalla, jota en ole ennen tehnyt? Jumala vastaa usein antamalla haasteen.

Tyrbergin mukaan rukous ei ole filosofinen, päänsisäinen ajatusjärjestemä, vaan elämäntapa, joka on tullut eläväksi. Toisinaan uskoviin kohdistetaan kritiikkiä, että rukouksella vältetään vastuuta. Tyrberg ei ole samaa mieltä. Rukous voi olla tapa saada ottamaan vastuu ja saada oivalluksia. Kristitty ei jätä kysymystä työstämättä, vaan voi itse tulla osaksi Jumalan rukousvastausta. Vastuun ottaminen tarkoittaa myös asian esittämistä Jumalalle kuten esimerkiksi rukoilemista sairaan henkilön puolesta.

Tyrbergin mukaan Jesajan kirjan kohta ”Yö väistyy” on jännittävästi muotoiltu. Jumala on valo, joka on läsnä siellä, missä yö on synkimmillään. Se on vertauskuva tilasta, jolloin emme näe Jumalaa, vaikka olisimme lähellä Jumalaa. Jumala peittää kasvonsa, ja ihminen kokee, ettei Jumala kuuntele. 

Yksi kirjan luvuista koskee Jeesuksen ja Marian öitä. Kirjoittaja sanoo myös itse kokeneensa yön useita kertoja. Mikä silloin auttaa, on Jumalalle antautuminen yössä. Tyrberg sanoo, että myös itsepäinen Jumalan etsminen yössä on auttanut häntä. Pitkän taistelun jälkeen hän on kokenut myös luopumisen ja Jumalan löytymisen uudelleen. Vaikeinta on, ettemme voi tietää, kuinka pitkä yö on ja kuinka jaksamme sietää sitä kovettumatta. Usein yössä herää epäily itse Jumalasta ja varhaisissa vuorovaikutussuhteissa opituista jumalakuvista. Se on kivuliasta, mutta useat kokevat jumalakuvansa muuttumisen jossakin elämänsä vaiheessa. 

Vielä vähän aikaa, ettekä te näe minua,
taas vähän aikaa,
ja te näette minut.
Joh.16: 16

Tyrbergin mielestä Jumala joskus tietoisesti piiloutuu meiltä. Sellaisia kohtia  löytyy Raamatun teksteistä. Se on Jumalan valintaa meidän parhaaksemme, mutta meidän on vaikea ymmärtää sitä. Jumalan piiloutumista voidaan kuvata eri tavoin. Esimerkki tästä on Jaakobin tarina. Jumala testaa meitä eri tavoin poissaolollaan. Nämä ajat ovat vaikeita, mutta voimme olla varmoja siitä, ettei meitä  koskaan testata enenmmän kuin jaksamme. Elämä Jumalan kanssa sisältää koettelemuksia, mutta se on tapa, jolla Jumala auttaa meitä kasvamaan. Hengellisen koulutuksemme avulla Jumala saa läheisemmän suhteen meihin ja me Jumalaan. Jumala käyttää koettelemuksia parhaalla mahdollisella tavalla, ja voimme aina rukoilla, että Jumala on mukana koetuksissa. Tämä tuo toivoa.

Kirjoittaja käsittelee myös yhtä suurimmista aiheista, jonka kanssa monet meistä kamppailevat: "Elämän tarkoitus on elää ihmisenä". Tarkoituksemme on tulla ihmisiksi, joiden Jumala haluaa meidän olevan. On suuri haaste ymmärtää, kuka minun pitäisi olla. Tähän tarvitsemme palautetta ja peilejä ympäristöstämme sekä Jumalan tukea ja apua. Tyrbergin mukaan turvamme on, että Jumala kutsuu ihmistä. Esimerkkeinä tästä on, että Jeesus sanoi toistuvasti "Tule luokseni!" ja Jumala huusi ihmisen perään syntiinlankeemuksen tapahduttua. Aloite tulee aina ihmisen ulkopuolelta, rakkauden lähteestä.

Jumala kaipaa ihmistä ja itkee. Jumala rakastaa meitä, ja se joka rakastaa tarvitsee rakastetun. Mikäli haluamme opetella olemaan enemmän ihmisiä, meistä tulee enemmän läsnäolevia ja myötätuntoisempia. Tätä Jumala haluaa. Hän ei pidä etäisyydestä, joka syntyi syntiinlankeemuksessa. Jumala ylittää kuilun ja haluaa olla kanssamme tässä kamppailussamme. Hän ei ratkaise kaikkea sormia napsauttamalla. Yhteinen kokemuksemme on, että Jumalan kuuleminen on joskus vaikeaa. Tyrberg  toivoo, että hän voisi auttaa ihmisiä ymmärtämään syvemmin Jumalaa, sitä mitä kristillinen kasvu on ja erottamaan Jumalan äänen ihmisen omasta äänestä. Pandemian aikana tällaiset hengelliset taidot ovat erityisen tärkeitä.

Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut,
Hän sitoo heidän haavansa.
Ps.147:3

Piispa Tyrbergin kirjaan voi tutustua näistä linkeistä:

Stå fasta i hoppet med biskop Johan Tyrberg - Svenska kyrkan

Stå fasta i hoppet! – Natten ska vika on Vimeo

NATTEN SKA VIKA (katolskbokhandel.com)