AVILAN TERESAN SISÄINEN LINNA RUKOUKSEN MUOTONA


Jos haluat helpon rukouskirjan, älä aloita Avilan Teresan Sisäisestä Linnasta. Se voi nimittäin muuttaa  koko elämääsi ja käsityksesi rukouksesta. Teresalle koko elämä oli rukousta, hiljaista kontemplaatiota Jumalan kanssa. 

Sielumme hän kuvasi kristallilinnana, timanttina. Siinä oli monta huonetta, kuten taivaassa on monta huonetta. Pyhän Hengen työ on linnan puhdistusprosessi, jossa ihmisen osa vähenee mitä syvemmälle hän oman itsensä syvyyksiin kulkee.  Omin neuvoin kukaan ei pääse edes sielun portista sisälle, sillä kaikki on armoa. Kun olemme oppineet iloitsemaan tästä linnasta, löydämme levon kaikkialta- myös kaikista vaikeuksista ja koettelemuksista.  Kaikki kulkee kulkuaan, Jumala ei muutu. Kärsivällisyys saavuttaa kaiken. Näyissään Teresa koki yhtä aikaa suurta iloa ja tuskaa. Niitä on kutsuttu Teresan hurmoksiksi. 

Videolla Laura Hellsten hienosti toteaa, että lähestyessään näitä ekstattisia kokemuksia, Teresa neuvoo luostarin sisaria maadoittumaan ja tekemään palvelutyötä, diakoniaa. Jumallistuminen ei ole arvo sinänsä vaan sen myötä näkökyky avautuu aina lähimmäisiin. Toisaalta tiedämme, että maadoittuminen rauhoittaa hermostoa ja tasapainottaa ihmisen psyykettä. Ihminen on kokonaisuus, joka ei voi jumallistumisprosessiaan kiirehtiä. Teresalle kaikki oli koko elämän kestävää harjoittelua, jonka lähtökohtana sekä paluupisteenä oli aina hiljainen rukous. Tärkeintä oli oppia erottelemaan kenen sisäinen ääni meissä kulloinkin puhuu: esivanhempien, vanhempien , jonkun muun, oma vai Jumalan ääni? Jumalan äänen tunnistaa, että se on aina iloa ja rauhaa.  Oman sielun portilla kukaan ei tarvitse vartijoita vaan rohkaisua. Ei ihme, että Teresan yhteydet nykyiseen psykoterauttiseen prosessiin ovat ilmeiset.

Teresan tunnetuin rukous, joka myös taizelauluna tunnetaan, rohkaiskoon meitä:

Ei  mikään paina, 
vaara ei vaiva 
Jumalaan kun luottaa 
saa avun aina,

Hän yksin riittää.

Kirjansa Teresa kirjoitti 62 vuotiaana  elettyään  sitä ennen 25 vuotta hiljaisessa rukouksessa karmeliittaluostarissa. Hän kuoli 67 vuotiaana.









Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuva
 AABRAHAM JA LAPSET- kertomus ylisukupolvisista traumoista Massiiviset traumaattiset vaiheet jonkin kansakunnan historiassa saattavat monella tavalla aikaansaada ylisukupolvista traumatisoitumista. Se voi vaikuttaa yksilöiden, perheiden, jopa koko kansakunnan elämään usean sukupolven ajan. Tämä nykypäivän traumatietämys on linjassa syntiinlankeemuksen seurausten ilmenenemisen aina 4. sukupolveen asti ( Moos.1-3). Epigenetiikan tutkimukset ovat antaneet viitettä, että joukko sisäisiä ja ulkoisia ympäristön tekijöitä voi muuttaa geenien ilmentymistä joissakin tapauksissa jopa pitkäaikaisesti. Tutkimuksia on tehty sekä ihmisillä että eläimillä. Vaikuttaa siltä, että trauman vaikutuksia voi siirtyä suoraan jälkeläiseen solujen muutoksien myötä. Tunnettu asia on, että siirtymistä tapahtuu kuitenkin eniten varhaisessa vuorovaikutussuhteessa. On siis mahdollista, että sukupolvien välinen siirtyminen voi tapahtua monella tasolla: neuraalisesti, hormonaalisesti, kognitiivisesti ja käyttäytymi
Lue lisää
Kuva
  OPETUSLAPSIEN VALITSEMINEN: Kertomus häpäisykultturiin muutoksesta Häpeästä kärsivän ihmisen suurin toive on tulla nähdyksi ja jonkun palavan rakkauden kohteeksi. Mitä suurempi trauma, sitä suurempi tarve on tuohon yhteyteen. Haitallisista lapsuudenkokemuksista kärsiville terapeuttinen tie on pitkä, mutta häpeän siemen asuu kaikissa ihmisissä. Joillekin se ei kasva suotuisan kasvuympäristön takia liian suureksi. Kirjailija Kaisa Peltolan mukaan Suomessa on kuitenkin edelleen häpäisykulttuuri. Sotatrauman ja välttelevän kiintymyssuhteen vanhemmuuden takia meillä on tavallista enemmän tunnekylmyyttä ja tunteiden häpeää. Järkeä arvostetaan, mutta ei nähdä että se on tapa paeta vaikeita tunteia ja yhteyttä muihin. Traumanäkökulmasta kaikki mikä rikkoo yhteyden ja eristää, on vahingollista itselle ja toiselle. Raamatussa on monta esimerkkiä, miten kokonaiset kansat elävät häpäisykultturissa. Tämän kulttuurin Jumalan poika tuli muuttamaan, sillä häpeän siemen on Raamatun alkulehdilla kaik
Lue lisää
Kuva
  SADHU SUNDAR SINGH- JEESUKSEN KRISTUKSEN VERTAVUOTAVIEN JALKOJEN APOSTOLI "Intian kristitty apostoli" tai "Aasian Franciscus" syntyi 3. syyskuuta 1889 Rampurin kaupungissa Pohjois-Intiassa, jossa hänen isänsä oli varakas maanomistaja. Sundar kävi lapsena usein temppelissä äitinsä kanssa. Äiti antoi pojan syventyä pyhiin teksteihin sanskritin kielellä ja poika vajosikin niihin syvälle omassa yksinäisyydessään. Perhe kuului sikhien uskonnolliseen yhteisöön, joka on tunnettu Intian historiassa omistautumisena omille pyhille rituaaleilleen. Sundar Singh oli nuorin veljistä, mutta hän kävi kristillistä koulua koska se oli maantietellisesti lähempänä kotia. Hänen rakas äitinsa kuoli pojan ollessa 14- vuotias. Noihin aikoihin hän poltti Raamatun ja oli jo itsetuhoisena hypätä junan alle, mutta Jeesus Kristus ilmestyi hänelle unessa ja muutti hänen elämänsä suunnan. Kun hän alkoi voimakkaasti tunnustaa kristillistä uskoa hänen veljensä yritti myrkyttää hänet. Kristityn
Lue lisää