PULLOPOSTIA ITÄMERELTÄ

PROFEETTA MIRIAM - traumatietoinen muutosjohtaja Onko Mooses ainoa, jolle Jumala puhuu?  Hän puhuu myös meille. 4. Moos.12:2 Näin sanoo Miriam, joka samaistaa itsensä tasavertaiseksi johtajaksi veljiensä Mooseksen ja Aaronin rinnalle. Tie yhdenvertaisuuteen  ei ole kuitenkaan ollut helppo, ja Miriam on jäänyt varsin vähäiselle huomiolle patriarkaalisessa Raamatun maailmassa ja sitä toistavissa kirkoissa ja yhteiskunnissa. Hän on kuitenkin Raamatun ensimmäinen lapsijohtaja pelastettuaan veljensä Mooseksen varmalta kuolemalta kaislakorissa Niilissä.  Hänen strategiansa on moniulotteinen ja nerokas, sillä sijaisimettäjän hankkiminen Egyptin faaraon tyttärelle pelastaa samalla sekä biologisen äidin henkisen romahtamisen että mahdollistaa prinsessalle sijaislapsen. Samalla hän turvaa oman mielenterveytensä ja lapsuutensa isosiskona ja saa kasvaa veljensä lähellä. Ei ihme, että heistä kasvaa näitten koettelemusten kautta saumaton johtajatiimi, johon kuuluu myös toinen veli Aaro...

KE INUVA SYLI - Yhteisöllinen tanssi traumatoipumisena Traumoista voidaan toipua yhteisöllisillä ja fyysisillä kokemuksilla, jotka ovat suoraan yhteydessä traumatisoinnin yhteydessä tapahtuneisiin avuttomuuden, raivon ja romahduksen tunteisiin. Yhteisöllinen tanssi edistää tervettä itsesäätelyä, jos se tapahtuu turvallisessa tilassa. Toipuminen tapahtuu kun stimuloidaan yhtä aikaa kehoa, mieltä ja aivoja. Laura Shannon Usean eri etnisen ryhmän kansantanssiperinne Itä-Euroopassa tarjoaa monia hienoja ja ajankohtaisia esimerkkejä itsesäätelyn palauttamisesta ja toipumisesta. Joko avoimessa tai suljetussa piirissä tanssittavat yksinkertaiset askeleet ovat auttaneet monia siirtolaiskansoja, joiden identiteetti on poljettu tai tuhottu täysin. Tanssi on tullut yhteisön identiteetin symboliksi, jonka on voinut ”ottaa mukaansa”, vaikka kaikki muu on menetetty. Näin maahanmuuttajat ovat rikastuttaneet samalla kantaväestöä, ja monia erilaisia tulkintoja on syntynyt tanssin kielellä. Balkanin alu...

VERITIESTÄ RAUHANTIEKSI- Laupias Samarialainen kertomus hermostomme kuvana Luuk.10:25-37 Kertomus laupiaasta samarialaisesta valaisee ja kirkastaa Jeesuksen kuulijoille ja seuraajille rakkauden käskyn merkityksen. Se on hyvin rikas kertomus. Eräs mies joutui ryöstetyksi matkallaan Jerusalemista Jerikoon. Tie oli tunnettu hankalasti kuljettavana ja myös vaarallisena. Sitä kutsuttiin veritieksi, koska siellä tapahtui paljon ryöstöjä ja pahoinpitelyjä.Hyökkäyksen uhri makasi puolikuolleena tien sivussa. Luultavasti hän oli tehnyt vastarintaa ja siksi tullut pahoinpidellyksi. Miehen henkilöllisyys ei kertomuksessa käy ilmi. Pappi ja leeviläinen kulkivat ohitse. He väistivät ja välttivät kosketusta ryöstettyyn mieheen eivätkä uskaltaneet häntä auttaa. Heidän ammatissaan oli jopa kiellettyä koskea työmatkallaan kuolevaan tautien leviämisen pelossa. Alkukielen mukaan he eivät kuitenkaan olleet menossa töihin vaan kotiin Jerusalemista, jossa temppeli sijaitsi. Jeriko oli lähikaupunki. Kristill...

  TUHLAAJAPOIKAVERTAUS HERMOSTOMME KUVANA Tässä kirjoituksessa tarkastelen tuhlaajapoikavertausta (Luuk. 15:11-32) hermostoa säätelevänä kuvana:  Nuorempi veli on kuin ylivirittynyt hermostomme, jonka itsesäätely ei ole vakaalla pohjalla. Hän latautuu välillä hyvin ja nauttii elämästä, mutta polttaa energiansa nopeasti loppuun kuten tuhlaajapoika rahansa. Hän ei osaa säännöstellä energiankäyttöänsä viisaasti. Hänellä on suuret menot mutta pienet tulot.  Tällaisen ihmisen elämä on täynnä kiireisiä aikatuluja tai niihin vetoamista, koska tulevaisuus näyttäytyy uhkaavana tai hänet täyttää huoli. Uhka ei aina ole edes todellista, sillä pelkkä kokemus siitä riittää laukaisemaan hermoston ylivirittyneisyyden. Sympaattisen hermoston ”taistele/pakene”- reaktio voi käynnistyä pelkän ajatuksen voimalla. Tätä selittää evoluutio, sillä ihminen on historiansa myötä aina tarttunut negatiivisiin ajatuskulkuihin helpommin selvitytymisensä varmuudeksi. Erilaiset herkkyytasot selittyvät si...

JUMALAN TEMPPELIN TULI Pidä minusta kaukana vilppi ja valhe, älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kun tarvitsen. Sl.30:8 Tarkastelen tässä kirjoituksessa  kiinalaisen lääketieteen opetuksia. Vuonna 2009 minulle sattui tapaturma työtehtävissä kirkossa. Lähes kuolemaan johtaneesta tilanteesta toipuminen on vienyt vuosia, johon pelkkä keskusteluterapia ei ole riittänyt. Trauma jäi syvälle kehoon, joka lähes kuivui tyhjiin. Ravintoaineiden imeytymisen heikkous oli yksi suuri ongelma. Kiinalaisen lääketieteen hoidot ja opiskelu auttoivat minua näkemään laajemman kokonaisuuden sekä ihmisen sairauksien juurisyitä.  Imeytymisongelmat ovat osasyitä esim. posttraumaattisessa stressireaktiossa, masennuksessa ja useissa autoimmuunisairauksissa. Terveysmatkoilla Kiinassa vierailin yliopistollisissa sairaaloissa. Täydentävät hoitomuodot olivat omilla osastoilla länsimaisen lääketieteen vierellä tarjoten kivunlievitystä, nopeampaa toipumista esim. leikkauksien jälkee...

Kontemplatiivinen mieli turvallisena tilana Eräälle naiselle sanottiin terapiassa, että sinulla on sadan prosentin tarve henkisyyteen ja hengellisyyteen elämässäsi, mutta ei mitään yhteyttä siihen. Tämä vastaus kuvaa ehkä yhtä länsimaisen yhteiskunnnan keskeisemmistä ongelmista. Ehkä se selittää koko ajan yleistyvää psyykkistä pahoinvoinvointia. Länsimainen psykologia ei ole ollut kiinnostunut ihmisen mielen rakenteesta ja sielusta vaan keskittynyt yksilön tarinankerrontaan ja sen historiaan.Turvallisia tiloja, joissa saa kasvaa riittävästi henkisesti ja hengellisesti, ei ole nyky-yhteiskunnassa riittävästi. Kulttuuri ja taide ovat  tärkeitä osia ihmisen hyvinvointia, mutta sielu on sielläkin vähintään tabu tai jokin johon viitataan usein vain osittain. ”Jos yhteisön pelastuminen ajan mittaan riippuu yksilöiden moraalisesta ja hengellistä terveydestä, silloin kontemplaatiosta tulee äärettömän tärkeää, sillä se on eräs hengellisen kypsyyden merkki. Se on tiiviissä yhteydessä pyhyyte...