JUMALAN TEMPPELIN LAAJENTAMISTALKOOT 
 -kehoruumillisuuden teologiaa Pandemian aikana

Voiko jumalanpalvelus olla jotakin muuta kuin hyvin striimattujen tv-messujen katselemista ja suloisten kotialttarien rakentamista? Lutherille siivoaminenkin oli jumalanpalvelusta, jos sen teki oikealla asenteella. Entä jos oikea  asenne on hukassa ja väsyttää? Mistä saa silloin voimaa ja energiaa? 

Korona vaikuttaa eniten naisiin ja äiteihin maailmassa. He työskentelevät eniten hoitoalalla, jäävät työttömiksi tai vapaaehtoisesti kotiin huolehtimaan lapsista, kun koulut ovat kiinni. Olemassaoloon liittyvät kysymykset nousevat uudella tavalla, sillä monet kamppailevat jaksamisen äärirajoilla. Mistä olemme tulossa? Mihin olemme menossa? Mikä on oikeasti tärkeää? Ketä me pohjimmiltaan olemme? 

Tutkija ja psykologi Lisa Feldman Barretin mukaan on  länsimainen myytti, että voimme erottaa järjen ja tunteen. Se on mahdotonta. Järki perustuu reaktioihin kehon tuntemuksista ja prosesseista. Ne ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa. Voisi sanoa, että keho on aistimme, tunteemme, kompassimme nerokkaalla ja integroidulla tavalla. Toisin kuin muut yhteiskunnalliset kriisit joita olemme kohdanneet aiemmin, koronakriisi on kehoruumiitten kriisi. Kun kehoruumiit eristetään toisistaan tahtomattaan vaikeuttaa se myös ajatteluamme ja uskomuksiamme. Kysymys on mitä syvimmin teologinen, kun meidän pitää hyväksyä että myös turvallisesta kirkkotilasta voi tulla mahdollinen viruslinko. Pyhänä pitämme paikka ei anna tarvittavaa suojaa.

Siksi on aika Paavalin tavoin laajentaa kirkkotilan käsitystä koko kehoruumiiseen. Etsiä sellaisia menetelmiä, jotka ovat teologisesti kestäviä ja toimivat kotikammioissa tai luonnossa. Kun fyysinen kohtakti on rajattua, voi nousta hengen yhteys. Jumalan rakennus ei ole fyysinen vaan kaikki rajat ylittävä yhteys, myös omassa itsessä.

Hän liittää koko rakennuksen yhteen niin että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi.
Ef.2:21

Ruumiiden teologiassa on kyse kokonaisuudesta, koko ihmisestä. Järki ja tunteet  liittyvät yhteen nerokkaalla ja integroidulla tavalla. Sitä on vaikea sanoittaa ja selittää, mutta juuri tämä kehon kekseliäisyys saa esim.naiset lopettamaan työnsä hoitaakseen lapsia. Sivilisaatiomme eksistentiaalisen ahdistuksen takana on ruumiin viisaus. Teologian, uskon, on annettava meille toivoa erilaisesta olemisen taajuudesta  kuin mitä tällä hetkellä on mahdollista.

Kyse on siitä, että uskallamme omaksua kehomme kaikessa monimutkaisuudessaan, mietiskellä sen kauneutta ja haurautta ja samalla pyrkiä tuntemaan luottamusta uudelleen. Tällainen teologia ei ala synnin tunnustuksesta, vaan luomisen ilosta. Synnin tuoman haurauden usea tuntee kehossaan voimattomuutena, mutta silti elämä avautuu uutena joka aamu, armosta. Kehoruumis on ihmisen ja Jumalan kohtauspaikka, armonportti, kanava jonka kautta Jumalan voima virtaa ihmiseen. Siksi tarvitaan hiljaista kontemplatiivista, viipyvää rukousta.

Siksi Kristus sanoo maailmaan tullessaan:
"Uhreja ja lahjoja sinä et halunnut,
mutta sinä loit minulle ruumiin."
Hepr.10:5

Haluamme konkreettisia ohjeita ja neuvoja, mutta sana tulee lihaksi vain antaessamme Kristuksen ruumiillistua meissä. Se on ehkä provosoivaa kirkolle,joka haluaa tehdä asiat kuten aina ennenkin ja palata samaan normaaliin. Syvästi haavoittuneet ruumiimme huutavat vapautusta  fyysisen kosketuksen hiljaisuudessa ja puuttumisessa: kyrie eleison! Tule Kristus ja ruumillistu meissä. 

Teologia, joka näkee koko maailman Kristuksen ruumiina, haluaa kasvaa ja laajentua. Koronarajoitusten kiristyessä voi ehkä avata katseensa horisontaalisesti ja tutkia miten uskontodialogia on tehty muualla. Uskontodialogipappi Annika Wiren kirjoitti artikkelin Fan Xulanin( kiinalainen lääkäri ja qi gongin suurmestari) Qi gong Biyunmenetelmän mukaan -kirjaan vuonna 2002. Qi gong on vanha kiinalainen mielen ja kehon rentoutusmenetelmä, jonka harjoittaminen tapahtuu seisten. Lempeät liikesarjat sopivat kaikille, myös sairaille. Haavoittuvuuden ja toipumisen horisontti vuoropuhelun lähtökohtana voivat tarjota näköalan yhteiseen ihmisyyteen sekä kasvuun Kristuksessa. Alla kääntämäni kirjan luku:

MITEN GI GONG-HARJOITUS AUTTAA MINUA NÄKEMÄÄN PYHÄN?

Kuinka kuvaamme kokemusta, joka koskettaa koko ihmistä? Se on kuin yrittäisi kuvailla kokemusta miltä tuntuu kuulla mustarastaan ääni ensimmäisenä kevätiltana. Se on jotakin hyvin paljon enemmän kuin melodian  tai keltanokkaisen mustan linnun kuvailu. Sanat jäävät vaisuiksi ja kulmikkaiksi.

Qi gongin avulla voimme kohdata uuden päivän ennen kuin ajatukset ja toiminta alkavat hallita mieltä. Välillä juuri ajatukset ovat kuin nälkäinen lauma,jotka yrittävät napata minut harjoittelun aikana. Silloin suljen ne itseni ulkopuolelle ja laitan kiinni sisimpäni oven.Teidän aikanne tulee vielä mutta ei nyt.

Qi gongin avulla voi jättää iltaisin myös päivän ajatukset taakse. Kenelle? Minun näkökulmastani - Jumalalle, joka hallitsee niin paljon enemmän kuin mihin minä pystyn.

Nämä ovat henkilökohtaisia rajoittuneita ajatuksiani yhdestä qi gong- menetelmästä tuhansien muiden koulukuntien joukossa. Biyunmenetelmä jakaa paljon samaa eri koulukuntien kanssa, mutta se on kuitenkin menetelmän äidin , Fan Xiulanin, luomus.

Qi gong ei ole ristiriidassa kristillisen uskoni kanssa vaan yhdistää molempia. Se auttaa minua hiljentymään sekä löytämään keskukseni, joka usein elämässä jakaantuu eri syistä.

Voin hyvin harjoitellessani Qi gongia, mutta se ei ole vain fyysistä harjoitusta vaan liikuttaa minua koko ihmisenä tavalla jota on vaikea kuvata. Haluaisin kuvata sitä miten qi gong liikuttaa minussa sitä mikä on elämää ja antaa minulle silmät nähdä maailmassa sen mikä on pyhää. Nyt sanat tuntuvat taas vaisuilta ja kulmikkailta.

"Sinä säästät kaikkia, sillä ne ovat sinun, sinä joka elämää rakastat, sillä sinun katoamaton henkesi on kaikessa." 
Salomon Viisaus: 11:26-12:1

Tämä on Raamatun apogryfikirjojen viisautta, jota englantilainen pappi ja kirjailija  Gerard Hudges siteeraa kirjassaan Myötätunnon Jumala. Hänen mielestä varhaisessa teologiassa luomakunta nähtiin kokonaan pyhänä, merkkinä Jumalan läsnäolosta. Eikö se ole myös qi gongin tarkoitus? Itse luominen on sakramentaalisen pyhää, mutta olemme unohtaneet sen ja rajoittaneet vain muodollisiin uskonnollisiin tapoihin. Kaiken muun me näemme maailmallisena jota voimme käyttää hyväksi, kirjoittaa hän kriittisesti. 

Jumala on tuonpuoleinen, suurempi, mahdoton tavoittaa mutta samanaikaisesti sisäisesti meissä lähempänä kuin itse. Tämä on paradoksaalista, ristiriitaista ja käsittämätöntä. Psalmissa 139 tätä kaikkea kuvataan kauniisti.

Herra, sinä olet minut tutkinut,
sinä tunnet minut.
missä olenkin , minne menenkin,
sen sinä tiedät, 
jo kaukaa näet aikeeni.
Kielelläni ei ole yhtään sanaa,
jota sinä, Herra, et tuntisi.

Kristillinen usko ja kiinan henkiset perinteet(taolaisuus, buddahalaisuus) kuten qi gong eivät ole sama asia, mutta sen mitä psalminkirjottaja kirjoittaa on tunnistettavissa myös niissä perinteissä.

Jumalan myötätunto- termi on vaikea kääntää. Myötäkärsimyksellä on ruotsiksi negatiivinen sävy, mutta sana passion, kärsimys sisältää myös myötäkärsimyksen idean( kärsimyshistorialla viittamme Kristuksen kärsimyksen historiaan kristinuskossa). Myötätunto on buddhalainen termi. Myötätunto on suhtautumistapa  qi gongissa koko luomakuntaan sekä toisiin ihmisiin. Ehkä juuri siksi tuossa maastossa kristinusko ja qi gong, itä ja länsi,  voivat kohdata uskottavasti.

Videolla Suurmestari Fan Xiulan puhuu pandemiasta ja näyttää vastustuskykyä  tukevia liikesarjoja.

Lähteet:

Välkommen till Biyunakademin - Biyunakademin

Svensk Kyrkotidning » Kropparnas teologi

Din hjärna | SVT Play