FIRENTZELÄINEN LILJA - feminismiä, sukupuolivähemmistöjä ja uskontodialogiaa 1400-luvulta


Ihastuttavan kaunis pikkutyttö, jolla on tummat tuuheat hiukset, syntyy vuonna 1420 opiskelijakampuksella Padovassa Firentzen pohjoispuolella. Hänen opiskelijatovereitaan ovat Cusanus, Toscanelli ja Cesarini. Ensimmäinen mies keksi modernin käsityksen tieteestä, toinen piirsi kartat Columbuksen Amerikan matkaa varten, kolmas pelasti Paavin ja kirkon uskonsodilta. Kukaan heistä ei ole kirjan päähenkilö vaan heitä ovat kolme vahvaa, älykästä naista.  Mariola, hänen tyttärensä Lucnezia ja Cateriana Sforza, joita kuljetetaan  Euroopan kehitykseen vaikuttavien ratkaisevien tapahtumien kautta.  Pankkitoiminta, monikansalliset yritykset, humanismi, koulutus, tekniikka, arkkitehtuuri, kosmologia ja filosofia  kehittyivät kiihkeässä tahdissa Firenzessä, Italissa. Tuolla vuosisadalla Eurooppa siirtyi vähitellen keski-ajasta renesanssiin.

Esikoisromaanissaan Firenzeläinen lilja Per Starke avaa portin renesanssin ymmärtämiseen. Hän sanoo olleensa aina kiinnostunut enemmän prosesseista ja suhteista kuin vuosilukujen ja yksityiskohtien muistamisesta. Hän ajattelee, että me kaikki tarvitsemme syväluotausta 1400-lukuun tavalla, jota ei ole historian kirjoissa kerrottu.

Starke on tehnyt uransa johtotehtävissä eri aloilla: terveydenhuolto, tietotekniikka, hotelliala, tutkimus, kuntoutus ja koulutus. Hän on myös toiminut Göteborgin hiippakunnan johtavissa tehtävissä Ruotsin kirkossa. Toiselta ammatiltaan hän on teologi, joka on erityisen kiinnostunut uskonnonfilosofiasta. Kirjallisuuden ystävät tuntevat hänet humanistina, joka on opiskellut intohimoisesti pedagogiikkaa. Renessanssimies, joka haluaa tehdä renessanssin eläväksi tämän päivän lukijoille. 

"Sofian maailma -romaani teki filosofiasta helpommin ymmärrettävää kaikille. Halusin  kirjoittaa kirkkohistoriasta ja uskonnonfilosofiasta samalla tyylillä, että lukijat ymmärtävät sanoman helposti."

Kirja osoittaa, että asiat eivät ole mustavalkoisia eivätkä ole koskaan olleet. Dogmatiikkaa ei voida kirjoittaa irti historian tapahtumista. Siten politiikka on aina mukana myös kirkon elämässä, vaikka jotkut toisin väittävät. Tämä kirja näyttää juonittelut, hyväveli-järjestelmät sekä vähemmistöjen alistamisen, mutta myös taiteen kauneuden, mystiikan tärkeyden jumalauskossa ja miten kaikki liittyy toisiinsa.

Kirjassa tavataan taiteilijat Michelangelo ja Leonardo da Vinci, tähtitieteilijä Toscanelli, joka piirsi Columbuksen merikartan, ja Lorenzo de Medici lempinimellä "Il Magnifico", joka teki valtavan panoksen Firenzen tasavallan kulttuurielämään ja onnistui myös välittämään rauhaa uskon ristiriidoissa. Tärkeintä kirjoittajalle on kuitenkin kertoa tuon ajan ideoista ja keskusteluista, jotka ovat monella tapaa yhtäpitäviä 21. vuosisadan kanssa. Feminismi, kasvissyönti, homoseksuaalisuus, mystiikka, uskontodialogi - kaikki olivat 1400 -luvulla ajankohtaisia.

Starke kuvaa erityisen huolellisesti teologi, filosofi ja kardinaali Nicolaus Cusanusta. Hän ei kuitenkaan valinnut miestä päähenkilöksi koska Jonna Bornemark oli niin jo viime vuosina omissa kirjoissaan tehnyt ja Cusanus oli jo tullut tutuksi Pohjoismaissa. Suomeksi Cusanuksesta on juuri Ilmestynyt kirja emerituspiispa Juha Pihkalalta. Se on teologinen esitys.

Ruotsin entinen arkkipiispa KG Hammar kutsuu kirjan esipuheessa Cusanusta uskontodialogin ja vaikutusvaltaisen ekumenian uraauurtavaksi teologiksi. Starke arvostaa Cusanuksen panosta kielitieteilijänä ja filosofina:  Hän ei yritä kuvata Jumalaa tieteellisellä tavalla. Hän ei myöskään anna Jumalan päätyä tonttujen ja peikkojen joukkoon. Sen sijaan hänellä on salaperäinen tapa kuvata Jumalaa. Se tekee hänestä erittäin mielenkiintoisen mystikon, jolla on tarttumapintaa meidän aikamme.

Kirjan alussa naimaton opiskelija saa tyttären Mariolan Padovassa Firenzen pohjoispuolella. Äiti antaa ystävälleen Cusanukselle salaisen käsikirjoituksen kiitoksena tuesta, jota hän osoittaa yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa olevaa nuorta äitiä kohtaan. Mikä on kenenkin kirjoittamaa, alkuperäistä ja tulkintaa aikaansaa ristiriitoja Cusanuksen, Mariolan, tyttären Lucrezian ja tyttärentyttären Caterinan ajatteluissa. Salaisuus, jota ei koskaan ratkaista, samalla symboloi olemassa olevia salaisuuksia sekä osoittaa ihmisen pohjattoman tiedon-ja vallanhalun. Mariolan lapset ja lastenlapset ovat historiallisia henkilöitä, mutta Mariola on keksitty. 

Caterina Sforza on sen sijaan historiallinen henkilö. Hänen äitinsä Lucreziaa koskevat lähteet ovat vähäisempiä. Starke halusi kuitenkin kuvata koko vuosisadan ja siten kuviteltu henkilö nivoi tarinan yhteen. Joissakin romaanin jännittävimmistä kohtauksista Caterina on jahdattu: hän oli kuuluisan taiteilijan rakkausobjekti sekä mahdollisesti Mona Lisa -maalauksen malli. Caterinan äiti Lucrezia Landriani synnytti kaksi lasta järkiavioliitossa. Samaan aikaan hän asui avoimesti naimisissa olevan rakastajansa Gian Galeazzo Sforzan kanssa, jonka kanssa hänellä oli Caterina ja kolme muuta lasta. Erikoisesta perhejärjestelystä huolimatta perheessä kasvatettiin sukupuolien tasa-arvoon. Sekä pojat että tytöt pääsivät opiskelemaan.

Mariolan, Lucrezian ja Caterinan elämästä tulee keskipisteitä renessanssin dynaamiselle kehitykselle, jossa kirkolla on oma roolinsa. On hyvin outo ajatus, että kirkon historiaa luetaan ilman yleistä historiaa tai päinvastoin. Ne ovat aina läheisesti yhteydessä toisiinsa. Ennen ei ollut paremmin eikä vain yhdellä tavalla. Historian yhtä aikakautta ei voida kuvailla vain yhdellä tavalla vaan jokainen aika sisältää jännitteensä. Tänä päivänä tarvitaan enemmän ymmärrystä ja vähemmän lukittuja oppeja. Muutamat ajanjaksot Euroopan historiassa ovat yhtä eläviä ja dynaamisia kuin nykyaika. Myöhäinen keski-aika ja renesanssi oli elämää ruttoepidemian ja palkkasotureitten varjossa. Niihin peilaamalla voimme kohdata oman aikamme pandemian ja herrainpelon, joka kapeuttaa ja tukahduttaa ihmisen omaa ajattelua.

Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelen kirjoittaa:

"Jännittävä ja kuvaava romaani, joka on täynnä intohimoa ja filosofiaa. Viisaus ja oivallukset haastavat kaiken itsestäänselvän laskelmoinnin ja vallanhalun. On upeaa lukea renesanssista naisten näkökulmasta. Muutos toteutuu paremmin kun tuntee oma historiansa."

Jään odottamaan kirjan pikaista suomentamista. Videolla KG Hammar hastattelee kirjailijaa Sigtunassa.



Lähteet:





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit