PULLOPOSTIA ITÄMERELTÄ

RAUHA JA MISSIO- Pohdintaa Pienen Rauhankirjan avulla Rauha alkaa haavoittuneen todellisuuden hyväksymisellä. Se voi  koskea kaupunginosaa, joka on tuhottu, kahtia jakautunutta työpaikkaa, maahanmuuttajien turvapaikkaa tai vaikkapa Itämeren turvallisuutta. Niistä etsimme rauhan siemeniä, kun meitä on tarpeeksi loukattu ja haluamme muutosta. Pohjalla on ruumiillistunut ajatus elämästä ja ajasta. Jumala läpäisee arkemme. Siksi meidän tulee kiinnittää siihen huomiota. Kuten Jeesus käski 2000v sitten seurata häntä. Se tapahtui Galileassa, alueella joka oli miehitetty ja syrjässä. Tänään se on todellisuutta monelle Pohjolassa ja maailmassa. Rauhankukka lanseerattiin Katarinan seurakunnassa, Tukholmassa. Sen tarkoitus oli  kuvailla miten Jeesusta seurataan rauhan tiellä. Keskellä loistaa ” rauhanmissio”. Se nostaa esille kiinnostavan kysymyksen: ” Mikä on uskomme keskus”? Onko usko sama asia kuin turvallisuus? Vai lähettääkö Jumala sen lisäksi meidät Jeesuksen seuraajina edistämään...

  SURUN SPIRAALI JA YHTEISÖLLINEN SIELUNHOITO ” Kun istuin vihani kanssa tarpeeksi kauan, ymmärsin että se oli surua” Tuntematon Suru ei ole asia, josta pääsemme yli seuraamalla ennalta määrättyjä vaiheita, vaan kumppani jonka kanssa soitamme, tanssimme, riitelemme ja itkemme syklien avautuessa. Sen ulkonäkö ja tavat, joilla se kaipaa hoitamista, ovat jokaiselle ihmiselle ainutlaatuisia. Psykiatrinen hoitohenkilökunta, kirkko tai henkisyyden opettajat eivät voi ennustaa surun aikajanaa, vaan suru avautuu ihmisen hermoston väylien sisällä kehoruumiin kokemuksena. Surun kokemuksen kiirehtiminen, pakottaminen tai patologisointi on luontoa vastaan työskentelyä. Tarvitaan lempeitä ja kärsivällisyyden hyveeseen perustuvia menetelmiä, joiden aikana traumatisoitunut ja jähmettynyt energia pääsee avautumaan asteittain. Liian nopea eteneminen hankaloittaa asiaa. Surulla ei ehkä ole päätepistettä tai loppuunasaatamisen tilaa mitä mielemme sille asettaa. Sehän toivoo ruumillisen haavoittum...

 HAAGAR - TRAUMATISOITUNEESTA ORJASTA JUMALAN LAPSEKSI Henkisestä ja hengellisestä traumasta on puhuttu viime vuosina, mutta vähemmän  esillä ovat olleet Raamatun henkisesti traumatisoituneet ihmiskohtalot. Yksi heistä  on Haagar, Israelin kantaisän Aabrahamin vaimo. Hänet oli todennäköisesti tuotu  Faaron ”lahjana” Egyptistä kamelien, kullan ja korujen lisäksi. Hän ei ole sukua  kenellekkään ja hänestä tuli Abrahamin vaimon Saaran orjatar.  Raamatun mukaan Jumala oli tehnyt Aabrahamin kanssa liiton, että hänestä tulisi  pojan isä ja hänen jälkeläisensä perisivät luvatun maan. Ongelmana oli, että  Aabraham ja Saara olivat hyvin vanhoja. Vaihdevuodet ohittanut Saara päätti, että  tämä lupaus toteutuisi, mutta hänen täytyisi tehdä asialle jotakin. Hän antoi  Aabrahamille palvelijattarensa Haagarin, jotta hän voisi synnyttää heille luvatun  lapsen. Haagar tuli raskaaksi ja sai pojan Ismaelin.  Tämä oli vasta Hagarin tarinan alkua....

  SAMARIALAINEN NAINEN - KERTOMUS YHTEISÖLLISESTÄ TOIPUMISESTA Siitä vedestä, jota minä hänelle annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä. Joh. 4:14 Jeesuksen jumalalliseen tehtävään kuului tavoittaa niitä, jotka olivat erityisen traumatisoituneita. Kaivolle saapuvalle samarialaiselle naiselle, joka kantoi vähintään kolminkertaista traumaa (kulttuurista, uskonnollista ja ihmissuhteisiin liittyvää), hän tarjosi elävää vettä ja paljasti itsensä Messiaana.  Ei ole helppoa havaita traumaa, ellemme tiedä mitä etsimme, mutta tarkkaavaisen silmän ja myötätuntoisen sydämen kehittäminen traumasta selviytyneitä kohtaan voi muuttaa tapaamme olla ja palvella kirkossa. Kun puhutaan siitä, kuinka Kristuksen ruumis (seurakunta) voi tulla traumatietoisemmaksi, tarkoittaa se yhteisöllistä muutosta ja heräämistä siihen, mitä muut tieteet jo todistavat. Trauma ei ole vain jokin järkyttävä tapahtuma kuten sota, luonnonmullistus tai onnettomuus. Se on aina hermoston kokemus, jo...

 TYHJÄ HAUTA JA TRAUMA Sapatin jälkeisenä päivänä ani varhain, kohta auringon noustua he lähtivät haudalle. matkalla he puhuivat keskenään: " Kuka auttaisi meitä?" Mark.16: 2-3 Kun joku kertoo traumaattisesta tapahtumasta, et juuri koskaan kuule hänen  sanovan: ”Joo, tiesin tämän tapahtuvan.” Lähes poikkeuksetta asia on sitä vastoin  ollut järkyttävä yllätyksellisyytensä vuoksi. Toiseksi, jos kuuntelet lisää tällaista  henkilöä, vahvistuu ensin mainittu. ”Kaikki tapahtui niin nopeasti”, ”en uskonut hänen tekevän niin”, ”minulla ei ollut aikaa ajatella” ovat lauseita, jotka tulevat  luonnollisesti traumaattisen kokemuksen kohdanneen suusta. Kun katsomme neljän evankeliumin tyhjän haudan kertomuksia, voimme havaita  niiden eroavan toisistaan. Ne ovat kuin neljän eri todistajan neljä erilaista  lausuntoa onnettomuuspaikalta. Mark. 16:9 antaa painoarvon sille, mitä paikalla olleet naiset fyysisesti tunsivat. He pakenivat haudalta järkytyksestä vapisten....

ISÄ MEIDÄN- RUKOUS JA SIUNAUS MEIDÄN AJALLEMME Nadia Bolz-Weber Suom. Sanna Bäckvall ISÄ MEIDÄN Isämme, äitimme, pyhä vanhempamme, kaiken olemassaolon lähde. Sinusta me tulemme ja sinuun me palaamme. Tunnet meidät paremmin kuin itse tunnemme itsemme. Jeesus kutsui sinua Isäksi " Abba" ja niin teemme mekin, vaikka meillä olisi epäselvä suhde vanhempiimme tai vanhemmuuteen. Ole sinä meille pyhä vanhempi, joka rakastaa ehdoitta. JOKA OLET TAIVAASSA Sinä, joka olet taivaassa, olet myös kaikessa. Olet orpokodeissa, keskolassa,vankiloissa ja hylätyissä kerrostaloissa. Olet hyvinvoivissa perheissä ja siltojen alla sekä niiden kanssa jotka näkevät itsemurhan vain ratkaisuna. Olet eduskunnassa samoin kuin kaikkein köyhimmissä. PYHITETTY OLKOON NIMESI Pyhitetty olkoon nimesi. Alusta asti olemme nostaneet oman itsekkään minämme sinun ylitse ja sortuneet ahneuteen, pahuuteen, rasismiin ja monenlaiseen manipulointiin. Silti nimesi pysyy pyhänä. TULKOON SINUN VALTAKUNTASI Jum...

JUUDAKSEN SUUDELMA Traumatisoituneen ihmisen epätoivoinen teko Giotto di Bondone: Juudaksen suudelma, 1304–1306. ”Kun opit istumaan pöydässä  Juudaksesi kanssa, ymmärrät Kristuksen rakkauden.” Tuntematon Juudaksen suudelmana tunnetaan teko, jolla opetuslapsi Juudas Iskariot  kavaltaa Jeesuksen  juutalaisille Getsemanen puutarhassa. Siitä alkaa Jeesuksen kiinniotto, joka johtaa ristinkuolemaan. Juudaksen suudelmasta on kirjoitettu ja sävelletty paljon, mutta varsinainen  sisällön analysointi on jäänyt vähemmälle. Sanonta ”Juudaksen suudelma” on vakiintunut kuvaamaan läheisen ystävän pettämistä. Ystävälliseltä näyttävä teko osoittautuukin päinvastaiseksi. Jokainen joka on tullut kaltoinkohdelluksi perheessä tai parisuhteessa, tietää miltä sellainen tuntuu. Vihollinen ei voi vastaavasti pettää, koska sellainen on odotettavissa, mutta kun läheinen syyllistyy siihen koko ihminen hajoaa. Kehoruumis skannaa usein tapahtuman nopeammin kuin pystymme sen älyllisesti ymmärtämää...