PULLOPOSTIA ITÄMERELTÄ

huhtikuuta 19, 2021

Autiomaamessu elämän lauluna

"Autiomaamessu on ehtoollismessu, joka on peräisin vanhasta luostarimessusta, jossa ihmiset kokoontuivat autiomaahan. Juuret löytyvät sekä juutalaisista että egyptiläisistä traditioista. Autiomaamessu voidaan kuvata pitkäksi laulumatkaksi, joka koskettaa kaikkia aisteja: näköä, kuuloa, hajua ja liikettä."

Luterilainen pappi Gunnar Lind työskenteli Egyptissä muutaman vuoden 1990-luvulla. Piispa Henrik Svenungsson halusi, että kokemusta hyödynnetään jollain tavalla Ruotsin kirkossa. Lind kehitti autiomaamessut Högalidin seurakunnassa, Tukholmassa. Siellä niitä on vietetty jo yli 20 vuotta.

Lind on kävellyt paljon Egyptin autiomaassa ja hänellä on laaja kokemus fyysisen kävelyn hengellisestä ulottuvuudesta. Hän vertaa Israelin pakoa Egyptin orjuudesta yksilön pyhiinvaellukseen. Tulkitsevana avaimena on ihmisen paini itsensä ja Jumalan kanssa levon, uskon ja luottamuksen löytämiseksi. Hengellisen kokemuksen vahvistaminen on ihmiselle olennaisen tärkeää, sillä hengellisessä kehityksessä on aina kysymys suhteesta. Hän suhtautuu epäilevästi, mielenkiintoista kyllä, ulkoiseen patikointiin. Usein niistä tulee vain egolle saavutus sen sijaan, että ne tarjoaisivat mahdollisuuden todelliseen syventämiseen ja muutokseen.

"Hieno vaellus voi viedä meidät jonkin läpi ja haastaa vaikean. Jos se käsitellään, päästään lepäämään."

Hengellinen vaellus on saanut monet suostumaan vaikeaan ja löytämään voimaa kääntää negatiivinen voima joksikin positiiviseksi. Silloin elämälle on syntynyt uusi merkitys.

Jumala,
auta meitä ymmärtämään mistä
uskossamme on kysymys.
Anna meille intoa toimia ykseyden puolesta,
niin ettemme jätä ponnistelujamme kesken.
Anna meille kärsivällisyyttä,
ettemme lannistu.
Älä anna meidän koskaan unohtaa,
että kirkko on suurempi
kuin perinteet
ja sinä olet suurempi
kuin kirkko.
Amen
Ruotsin kirkon rukouskirja

Autiomaamessu ottaa huomioon kaikki aistit. Ikonit ovat näkyvästi esillä alttarilla. Ne edustavat pyhää ja taivaallista, jotka puhuvat meille. Niiden edessä on helpompi meditoida ja tulla pyhän koskettamaksi. Suitsukkeet ovat monessa uskonnossa rukouksen symboleita. Kristillisessä traditiosssa niiden merkitys on muistuttaa myös evankeliumin levittämisestä hyvältä tuoksuvana sanomana. Autiomaamessuissa suitsukkeet palavat ennen kun ihminen astuu kirkkosaliin. Ehtoollisleipä on tuoretta ja vastaleivottua. Högalidissa sen valmistaa vapaaehtoisten joukko muutama tunti ennen messun alkua. Musiikki ja liturgia on yhdistelmä koptilaisortodoksista traditiota, Taize-lauluja sekä Ruotsin kirkon viikkomessua. Koko messu kestää 2,5 tuntia ja sitä on valmisteltu yhdessä. Messua voi kuvata kuin pikäksi matkalauluksi, joka päättyy aina hiljaisuuteen yhdessä.

Egyptissä autiomaamessuista on tullut koptikirkon ja Ruotsin kirkon yhteistyötä. Luostareiden munkit leipovat ehtoolllisleivän, valmistelevat jumalapalvelushuoneen, lainaavat liturgisia vaatteitaan ja kirkkojaan. Kristittyjä kopteja vainotaan Egyptissä. Kirkkoja on tuhottu ja monia ihmisiä on tapettu. Kopteille merkitsee paljon, että pohjoinen maa Ruotsi viettää messua heidän kanssaan. Se edustaa heille solidaarisuutta.

Autiomaamessut ovat levinneet Ruotsin muihinkin hiippakuntiin. Niitä on vietetty myös Suomessa ja Norjassa. Aiheesta on artikkeli Fredrik Portinin kirjassa Autiomaamessuista Hardrockhallelujaan. Kirja on läpileikkaus Porvoon hiippakunnan messuista, joista on tullut suosittuja. Ruotsissa on koptiortodoksinen kirkko, jolla on myös oma piispa. Anaforan yhteisö Egyptissä on tuttu monelle autiomaamessuihin osallistuneelle. Högalidin seurakunnan yhteydessä toimii Anaforan ystävät- yhdistys.