TANSSIA VÄLITILASSA

Kuin maajussi, joka nostaa viljalyhteen
pellolla
kiitollisena sinulle, Luoja, 
lasken eteesi arjen raskauden, vaivan
antaen sen viipyä paljaana valosi loisteessa:

Uskoni ei ole jalokiviä,
saavun ilman koruja huoneeseesi,

Elämäni on vain kaipausta, vain iho:
Pue minut armollasi, Jumalani.
Ylva Eggehorn
Suom. Sanna Bäckvall

Ma tarkoittaa japaniksi välitilaa, joka määritellään moniulottuvaiseksi todellisuuden tilaksi. Se sisältää myös poissaolon ulottuvuuden ajan takana. Siveltimenvedot lataavat kuvan dynamiikkaa japanilaisessa taiteessa kuten tauko musiikissa tai puheessa, liikkeessä, pelissä tai kirjainten välissä. Tyhjyys on elinehto olemiselle. Tuota kutsumme usein välitilaksi, koska emme ole keksineet sille parempaa ilmaisua. Usein emme kuitenkaan tiedosta millainen merkitys esimerkiksi kohtaamisessa välitilalla on. Saatamme puhua vaikka hajuraosta tai etäisyydestä. Negatiivisesti ladattuina sanoina ne eivät luo yhteyttä vaan yksinäisyyttä ja selvitymistä omin keinoin. Dialogimme jää usein ajatustenvaihdoksi asiasta mutta varsinaista kohtaamista ei tapahdu. Kasvatuksessa on painotettu käyttäytymis- ja kiltteysopetusta yksin pärjäävän ja suorittavan kansalaisen merkkeinä. 

Välitila on kuitenkin läsnä kaikkialla syntymästä kuolemaan. Se on elämä itse alun ja lopun välissä. Siinä piilee muutoksen mahdollisuus ja kehitys, joka johtaa nähdyksi tulemiseen. Kun kaipaamme muutosta tai kasvamme lapsesta aikuiseksi, vaellamme eri vaiheiden läpi. Rajat ovat välitila kun kaksi eri aikakautta törmäävät, tulevat yhteen ja yhdistyvät. Yhteinen tila, joka törmäyksestä syntyy on yhtä tärkeä syntymisen kannalta kuin repämiskohta, jossa erot ilmenevät.

Ihmisenä kasvaminen on uteliaisuutta näkymättömään, sille mikä jää varjooon tai mitä haluamme sivuttaa. Kaikki tämä tapahtuu välitilassa, jonka tutkimiseen tarvitaan ”sekä että”-ajattelua lohkovan ”joko tain” tilalle. Elämä on kokonaisuus, mutta jos kiellämme synkän, pimeän ja kärsimystä tuottavan, jäämme puolitiehen.

Pyörivän maailman hiljaisessa pisteessä,
ei jostakin johonkin,
ei hiljaisuudesta liikkeeseen vaan 
hiljaisen keskuksen ympärillä tanssina,
ei sitä voi kutsua vain kuolemattomaksi.
Siinä pisteessä mennyt ja tuleva
yhdistyvät jo.
Ei se ole vain askelia eteen ja taakse,
ylös ja alas.

Ilman tyyntä ja tyhjää keskusta ei ole mitään liikettä,
on vain tanssia.
T.S. Eliot
Suom. Sanna Bäckvall

Vain jonkin poissaolo opettaa näkemään sen arvon. Välitila on niin itsestäänselvää, ettei sitä usein huomaa. Jotkut tutkijat puhuvat mielummin resonanssista tai värähtelystä, jossa elämä syntyy. Länsimaisen ihmisen ongelma on liiallinen yksilöllisyys sekä konemainen ihmiskäsitys. Maailmanlaajuiset ongelmat peilaavat kyvyttömyyttämme nähdä itsemme elävina orgaaneina, jotka ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Pitäisi siis kokonaan vaihtaa maailmassa olemisen ja maailmaaan suhtautumisen tapaa. Aktiivista ja passiivista pitäisi siirtyä puoliväliin,mediumiin, välitilaan. On yksinkertaisesti mahdotonta yhdistää ilmaston pelastaminen yhteiskuntaan, joka tarvitsee ikuista kasvua, innovaatiota ja kiihtymistä vain pitääkseen itsensä tasapainossa, sanoo tutkija Hartmunt Rosa. 

Koneet voidaan erottaa toisistaan, mutta kuka erottaa tanssin tanssijasta? Ihminen on koko ajan muuttuva organismi, elävä sielu, joka pyörii itsensä ympärillä luullen, että hänen oma ajattelunsa on totta, oikeaa ja suurinta. Pyhässä tanssissa avautuu toisenlainen kuva kehästä ja spiraalista. Sufilaiset dervissit pyörivät fyysisesti itsensä ympäri mutta spirituaalisesti he kiertävät Jumalaa. Pitkäkestoinen, hurja ja vauhdikas liike onnistuu kun tanssijassa yhdistyvät keskipakoisvoima, harmoninen liikerata sekä yhteys kaikkeen. Tanssija lähestyy silmille mahdotonta ja luo katselijalle katharttisen kokemuksen ikuisuudesta.

Pyhä Bonaventura opetti, että Jumala on kuin vesiratas, joka pyörii uutta luoden. Isä Richard Rohr tulkitsee tätä kolminaisuuden ”ratasta” pyörivänä hanana, joka kastelee maan. Tällä hän tarkoittaa myös henkeä, jonka vertauskuva vesi on. Se virtaa aina alaspäin mutta ei koskaan ylös. Hänen käsityksensä on siten jokinlainen koneen ja elävän organismin yhdistelmä. Ihminen on myös keksinyt sadettajan, joka nostaa näennäisesti veden ylös voidakseen siten kastella suurempia alueita kuivaa maata. Pellon vilja on vaiti, kelloista loppuu pian aika ja ilma vyöryy ahtaana, ilman sinua olen piha ilman sadettajaa, kirjoittaa Samuli Putro laulussaan. Kielikuvat luonnosta sopivat ihmissuhteisiin sekä ihmisen sisäiseen dialogiin, kun hän etsii paikkaansa kosmoksessa.

Silti on lääketieteellinen myytti, että sydän on pumppu. Se on paljon kauniimpi ja kiehtovampi kuin kuva koneesta, jota teollistunut kultturimme on opettanut. Tutkija Stephen Buhner on kuvannut kuinka sydämen voimakkain kammio pystyy paineen avulla nostamaan verta myös ylöspäin, että koko keho saa ravintoa. Miten veri sitten liikkuu kehomme labyrinttimaisissa suonissa? Verenkierto ei ole yksinsuuntainen virta kuten olemme luulleet. Se koostuu ainakin kahdesta eri virrasta, jotka pyörivät toistensa ympärillä. Keskipisteenä on tyhjiö. Buhner jatkaa: ” Verenkierto muistuttaa enemmän tornadoa kuin mitään muuta, sillä tyhjiö on välttämätön pyörteen tuottamiseksi.” Tätä spiraalitanssia ei löydy vain verenkierrosta vaan myös verisoluista. Ne pyörivät omilla yksittäisillä pyörimisakseleillaan. Ne ovat kuin pieniä kehruusoluja suuremmassa pyörteessä. Jos tajunta ei ole vielä räjäytetty, palataan takaisin sydämeen. Se ei ole lihasmassaa vaan ”helical heart”, joka kiertää itsensä ympäri luoden ainutlaatuisen muotonsa. Sillä on oma hermosto, joka tuottaa ja vapauttaa välittäjäaineita. Se myös luo sähkömagneettisen kentän, joka on voimakkaampi kuin aivot ja siten havantokykyämme kiertävä elin. 

Tämä tieto saa kysymään yhä syvemmin mikä on ihminen ja kuka on Jumala?

Ja tuli hetki,
luomakunta selitti
kaiken loisteen, 
yhteyden,
pyhyyden.

Jokainen eläin oli merkki,
osoite,
hätähuuto: ihminen!
Olemme olemassa rakkauden tähden,
Ihminen!
Näe katseeni,
joka pyytää armoa.

Anna Smidhammar
Suom. Sanna Bäckvall

Videoilla Gil Hedley esittelee sydämen tanssin.




Lähteet:

Just This - Rohr Richard - häftad (9780281079919) | Adlibris Bokhandel

Ilmastokriisin ratkaiseminen on mahdotonta nykyisellä tavallamme elää, sanoo Saksan tunnetuin sosiologi Hartmut Rosa - Kulttuuri | HS.fi

Alla varelser ropar till dig : djurvänliga riter, reflektioner och böner - Kristendom - inbunden (9789173155236) | Adlibris Bokhandel

Leva av källan - Ylva Eggehorn - Bok (9789171952912) | Bokus

Stephen Harrod Buhner - About | Stephen Harrod Buhner

eHealthLearning – Embodied health learning for bodywork and movement professionals | Gil Hedley

Unwinding the Heart Center, with Gil Hedley, Ph.D. - YouTube




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit