PYHÄSTÄ TANSSISTA

 
Hänessä me elämme, olemme ja liikumme.
Apt.17:28

Emme ole kokonaisia siinä mitä teemme,
elemme ole siinä mitä olemme.
Mestari Eckhart

Ihmiskunnan ensimmäinen kieli oli tanssi ja liike. Tutkimuksellisesti tiedämme, että nonverbaalinen kommunikointi on vahvempaa kuin sanallinen. Jos kehoruumis on ristiriidassa sanojen kanssa tulee usein tunne ristiriidasta. Emme osaa sitä selittää, mutta kehoruumiimme tietää.

Pyhä tanssi ei ole tanssia siinä merkityksessä kuin tanssin usein määrittelemme. Se on helponnäköinen yhteisöllinen rituaali, mutta voimakas menetelmä, joka tarkoitus on uudistaa ihmisen elämä. Kaikki tanssi on pyhää, mutta Suomessa harjoitettava Pyhä tanssi eroaa tiettyjen painotusten vuoksi esim. Kirkon piirissä ylistystansseista tai liturgisesta tanssista. Pyhä tanssi yhteisöllisenä tanssina ei ole esittävää vaan osallistuvaa. Ylistykseen ei pyritä suoraan vaan ihmistä lähestytään kokonaisvaltaisesti. Usein alussa onkin menneisyyden ja ennakkoluulojen käsittelyyn liittyviä terapeuttisia teemoja ja musiikkia. Dramaturgisesti jäljitellään Kristuksen kärsimyshistoriaa ja ylösnousemusta. Uutta ei voi syntyä ennen kuin kuolee vanhalle pois. Kehoa kuunnellaan kokonaisvaltaisesti. Perusmuoto on ympyrä ja piiri, jossa pidetään toisia käsistä kiinni. Ote on paritanssia neutraalimpi. Rytmit ja liikkeet vaihtelevat, mutta tanssi päättyy aina hiljaisuuteen. Koskaan ei voi tanssia väärin, sillä askeleet eivät ole pääasia vaan dialogi ja läsnäolo kehossa. Askeleet ovat helppoja. Liiallista tulkintaa vältetään, että osallistujalle jää tilaa käsitellä omaa elämäntilannetta. Usein kontakti omaan kehoon nostaa tarpeen keskusteluun. Tanssiessa voi tulla esiin niin fyysisiä kuin henkisiä törmäyksiä omiin aiempiin käsityksiin itsestä, toisista tai Jumalasta. Sielunhoito on tärkeä osa ennen ja jälkeen yhteisöllistä kokemusta. Siitä vastaa koulutettu ohjaaja. Taitava ohjaaja aloittaa tutustumisen ohjattaviinsa jo ennen varsinaista tanssikokoontumista.

Tanssi on kehollinen rukous. Sen voima on ei-kielellisellä tasolla ihmisen ja Jumalan kohtaamisessa. Askeliin keskittyminen johtaa ihmistä ulos liiasta ajattelusta ja siten se lieventää stressiä. Tarkoituksena on laskea ihmisen sisin sen omaan keskukseen, sydämeen. Informaatiotulvan tyhjentymisellä on hoitava vaikutus. Nonverbalinen vertaistuki luo yhteyttä, johon Paavali seurakuntaa kehottaa. Voi alkaa tuntea kiitollisuutta ja uudenlaista iloa. Ihminen käsittelee omaa syntisyyttään,jättää sen Jumalan käsiin ja palaa sieltä uudistuneena, pyhän kokemusta rikkaampana. Näin elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen kaava toteutuu ihmisen sisisenä muutoksena. Pyhä tanssi on Kristuksen elämän seuraamista. Parhaassa tapauksessa se ei tuo elinvoimaa vain ihmiselle yksilönä vaan se voimaannuttaa koko yhteisöä.

Tanssikokemuksen syväntäminen johtaa laajenevaan tietoisuuteen esim. mitä lyhyempiä askeleet ovat sitä voimakkaampi on sisäinen liike. Tanssiin yhdistetty hiljaisuus hoitaa kokonaisvaltaisesti. Kun tulee tietoiseksi omista tunteista ja varjoista, lähestyy väistämättä yhtä elämän vaikeimmista tehtävistä: Miten otan armoa vastaan ja osoitan sitä ensin itselleni? Miten jaan sitä muille? Kuka Jumala on?

Pyhä tanssi antaa mahdollisuuden tunne-elämän eheytymiseen. Toisalta se nostaa esiin haavoja ,jotka ovat jo päässeet syntymään. Tanssikokemus voi olla niin vahva, että keho reagoi fyysisenä tai hengellisenä pahoinvointina. Siksi on tärkeää muistuttaa, että tanssin voi aina keskeyttää ja sen jälkeen on mahdollisuus keskusteluun joko ryhmässä tai kahden kesken ohjaajan kanssa. Usein näiden kokemusten jälkeen ihminen näkee asiat suuremmasta perspektiivistä, hänen käsityksensä yhteisöllisyydestä muuttuu ja Jumalasuhde laajenee ja suurenee. Jumalanpalveluskäytäntöjen rikastumisen kannalta paluu varhaiskristilliseen, koko ihmisen olemuksen huomioivaan traditioon on tärkeää. Pyhä tanssi voi parhaimmillaan olla osa tuota kehitystä ei esiintyvänä vaan osallistumiseen rohkaisevana menetelmänä.

Pyhän tanssin Koulutuksien sisältö on yhdenvertaista, sillä tavoitteena on lisätä kehorukouksen mahdollisuuksia erityisryhmien tarpeet huomioonottaen. Menetelmä sopii sovellettuna kaikkien ikäryhmien toimintaan seurakunnassa niitä rikastuttaen. Esim. suomenruotsalaisten sateenkaaritoiminnassa ja messussa kehollinen Isä meidän -rukous on ollut luonnollinen osa jo yli 20 vuotta. Yhdenvertaisuutta korostavana menetelmänä pyhä tanssi sopii mitä mainioimmin rikastuttamaan kaikkia jumalanpalveluksen muotoja. Kehorukous voi elävöittää vanhainkotihartauksia ja lasten-ja nuortenjumalalanpalveluksia. Useat koreografiat voidaan ohjata istuen tai sovelletusti esim. Kirkkotilassa alttariin päin.

Ruotsin kirkon liturgian oppaassa sanotaan:  ”Se oli läsnäolo eikä usko, joka johti Mooseksen palavan pensaan luo. Sama läsnäolo ja läheisyyden tunne oli ylösnousseen ilmestyessä lukittujen ovien takana. Jos ajatus ei koskaan laskeudu päästä ja kosketa koko olemusta, lukitsemme Juudan leijonan takaisin häkkiin eikä sisäinen lapsemme, johon Jeesus niin usein viittasi, pääse kasvamaan."

 Tarvitsemme matalansykkeen harjoituksia, jotka tukevat hermoston vireystilaa ja ehkäisevät työssäuupumista sekä muita työperäisiä sairauksia. Uusi tutkimustieto hermoston toiminnasta hyvinvoinnillemme on luonnollinen osa pyhää tanssia. Pyhän tanssin toinen nimi onkin liikemeditaatio. Ryhmä toimii turvallisena ympäristönä, jossa kaikenlainen tanssi on Jumalan omaa tanssia. Se tarkoittaa etenevän aikakäsityksen muutosta meissä ja ajattomuuteen astumista. Kontemplatiivisena menetelmänä Pyhä tanssi valmistaa meitä Jumalayhteyteen luomalla uuden kokemuksen ajasta. Se on yhtä aikaa pohjaton tyhjyys sekä yltäkylläinen täyteys. Se on paranemisen aika, jolloin suuri ja salainen armo tekee ihmeitä haavoittuvuudessamme muuttaen sen myötätunnoksi. Tässä vapauden tilassa uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja voi tulla esille. Ekumeenisena ja uskontodialogisena menetelmänä pyhän tanssin kokemus kutsuu seurakunnan toimintaan myös niitä, jotka kokevat siitä vieraantuneensa. Se vastaa monien hengelliseen kaipuuseen ja sillä on syvät kirkkohistorialliiset juuret. Täten se on kaikin tavoin linjassa Suomen evankelisluterilaisen kirkon ” Ovet auki” strategian vuoteen 2026 kanssa.

Maailma ja aika ovat Jumalan tanssi

tyhjyydessä.
Sfäärien hiljaisuus on hääjuhlan musiikkia.

Mitä jääräpäisemmin ymmärrämme
väärin elämän ilmiöt,
mitä enemmän analysoimme niitä outohin ratkaisuihin asti
ja omia monimutkaisia tarkoituksiamme varten,
sitä syvemmin sotkeudumme suruun,
mielettömyyteen ja epätoivoon.

Mutta se ei merkitse paljon,
sillä mikään epätoivomme ei voi muuttaa asioiden todellisuutta
tai tahrata kosmisen tanssin ikuista iloa.

Me todella olemme keskellä sitä,
ja se on meidän keskellämme,
sillä se sykkii veressämme, halusimmepa sitä tai emme.
Ja sittenkin on totta, että meidät on kutsuttu unohtamaan itsemme
tarkoituksellisesti,
viskaamaan tuleen kauhea vakavuutemme ja yhtymään
universaaliin tanssiin.

Thomas Merton
Suom. Leena Saikkonen